Asasagut isumagiinninnermut ministerit– meeqqat isumannaatsumiinnissaat ingerlaannarlu ikiorneqarnissaat pisariaqarpoq

Nalagaaffeqatigiinnermi maannakkut kiisami suleqatigiilertoqarnera pitsaalluinnarpoq. Kalaallit Nunaat kiisami ikioqquvoq. Kalaallilli Nunaata siulliullugu meeqqat inuusuttullu aningaasaliiffigisariaqarpai, taamaanngippat taakkuninnga salliutitsinnginnitsitut isikkoqarsinnaammat- Tulliullugu sumiiffiit innalerfigineqarneq ajortunik, inissiinissamut periarfissanik, ilaqutariinnut angajoqqaat angajoqqaajullualernissamut pisariaqartitsisunut pikkorissartitsinerit pisariaqartitsisoqarpoq, minnerunngitsumillu ilitsersuisarnissamik, tarnikkut katsorsaasarnissamik, aningaasanik aqutsinermik ikiuisarnissamik ilaqutariinnut siusissukkut Paasisaqarusukkuit

Ilinniartunut suliffinnilu sungiusartunut siunnersuusiamut oqaaseqaat

Ilinniartunut suliffinnilu sungiusartunut siunnersuusiamut oqaaseqaat   Suliffeqarfiit malittarisassaqareersut malittarisassiuutinnginneranni pissutsit arlallit ilanngunneqartussaapput   Suleqatigiissitsiuni tunngaviusumik isumaqarpugut sulisut sulisitsisullu iliornitsitut taamatut sakkortutigisumik malittarisassiuussinnaanngikkigut.  Takusinnaavarput sulisut avataaneersut pillugit sukaterineq sulisussaaleqinikkut, ilinniarsimasunik amigaateqarnikkut minnerunngitsumillu Naalagaaffeqatigiinnermut, avatangiisitsinnut il.il. takutitsinitsigut qanoq kinguneqartitsisoq. Sulisut maanga nuuttut Paasisaqarusukkuit

Inissiaateqarneq ajutoorfiulluinnarpoq

Ukiorparpassuarni iluarsaanissanut aningaasanik naammattunik immikkoortitsisoqarnikuunngilaq sukassusissaatullu pilersaarutigineqartutut sanaartornissat pilersaarusiornissaat sanaatornissallu piviusunngortinneqarnissaat qulakkeerneqarnikuunani. Inissiaateqarnep ajutoorfiunissaa ukiuni qulikkaani mianersoqqussutigineqarnikuuvoq. Iluarsartuussinnnginneq, oquujaanermik ilisimasaqannginneq, nutaanik sanaatornernik nakkutiginninnginneq pisariaqartitsisoqarnerani inissialiorneq pillugu pitsaasumik, paasinartumik amerlasuunit isumatigiissutigineqarnissaata qulakkeerneqarnissaanut piumassuseqannginneq, inissiaatitta nutarterneqarnissaannut pinngitsoortitsipput. Salliutilllugu inissiat inigineqarsinnaasut peqqinnartullu, oqoqanngitsut, Paasisaqarusukkuit

Sioorasaarisarnerit sakkortunerusumik iliuuseqarfigineqartassapput

Pinerluttulerinermik suliani ilisimanittunik illersuisarnermut atatillugu ilaatigut sioorasaarisarnerit sukateriffigineqarnissaasa atuutilersinneqarniarlugu immikkoortoq Inersuarmi oqaluuserinearpoq. Qularutissaanngilaq ullumikkut periarfissaqarnitsinnit iliumannittut pitsaanerungaartumik illersorneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Taamaaliortoqavissinnaanerpalu? Isumaqarpugut politiinut unnerluussinermi iilsimannittunut sioorasaariniartoqarnerani politiinut unnerluussisoqareernerani pineqaatissiinermik sakkortunerlersitsinissamut piumasaqaatinik atuutilersitsisoqassaq. Aamma siooarasaarisoqartillugu akornusersuisoqartillugulu taamaaliortunut allaganngorlugu mianersoqqusinissaq pineqarpat sukkasuumik nalilersuisoqartariaqartassasoq. Paasisaqarusukkuit

Ila, naamik, naamik, kisianni aap, Ministerit akisussaassueqarnerat pillugu inatsit eqqortinneqassaaq

Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisup Kangerlussuarmik aningaasalersuineq pillugu kukkusumik akisoortoq imaluunnit nammineq naammanngitsunik ingerlateqqitaminik kukkusunik paasissutissaateqarsimasoq Suleqatigiissitsisuni isumaqarnissarput toqqarparput. Taamaakkaluartoq ministerit akisussaassuseqarnerat pillugu inatsit eqqortinneqassaaq suliamilu uani taamaaliortoqanngilaq. Assuarinnittoqartariaqarpoq soraarsitsisoqarluniluunniit. Nammineq oqartussaaffigisami kukkusumik oqaaseqarnerup kinguneqartinneqarnissaa takusinnaasariaqarparput. Naalakkersuisup oqartussaaffigisamini tassanilu isumaqatigiissutigineqartut pillugit apeqqutinik Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiuutitigut innarliinerit pillugit suleqatigiissitaliamik suligasuartussamik pilersitsisoqarlu – MAANNAKKUT!

Eqqorsinnaanngilaq kinguaassiuutitigut innarliisup aqqaneq marlunnik ukiulimmik arlaleriarluni pinngitsaaliisimasup Semitsiap ullumikkut allaaserinninneratut mianersoqquneqaannarnera. Suliaq aalajangersimasoq tamakkiisumik ilisimasaqarfinngisarput oqaaseqarfiginagu, inatsisitigut innarlitsaaliugaanermik eqqarsartaruaatsitsinni ataqqanaajarneqarnitsinnik misigisimaneq akisuavoq. Pinerlunnernut taamaattunut pillaasarnerit SAKKUKIPPALLARPUT. Taamatut pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu nangitseqqiilluni iliuuserisartakkagut IKIPPALLAARPUT. Pinerluttut pinerluuteqaqqinnginnissaaat pinngitsoortinniarlugu suliniuteqanngingajappugut – pingaartumik kinguaassiuutitigut Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiuutitigut innarliinernik ilisimatusarneq pitsaaliuinerlu Aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaanngilaq

Meeqqanut inuusuttunullu pitsaanerusussat mianerineqarnissaat pingaartumillu kinguaassiuutitigut innarliinerit pineqarpata anguniagaqarfiunngitsumik Aningaasanut inatsisiliortoqarniarpoq. Tamakku kingunerilu anguniagaqarluta akiorsinnaajumallugit kisitsisit paasissutissallu eqqortut qulakkeerneqarnissaat pisariaqartippagut. Ilisimatusarneq, paasissutissat aamma ilisimasat tunngavigalugit anguniagaqrluni suliniutit Kinguaassiuutitigut innarliinerit pillugit paasissutissanik pitsaanerusumik katersinissamik ilisimatusarnermillu pisairaqartitsisoqarujussuuvugut. Innarliinerit suut pisarnersut, kikkut innalerneqartarnersut, Paasisaqarusukkuit

Uunga siunnersuut: Akiliisarfik Ilanngaassivik pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. xx, xx. xx 2019-imeersoq

(Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni Suleqatigiinnermut Naalakkersuisoq) Naatsumik oqaasigineqarsinnaavoq; Isumaqarpugut innuttaasut nammineersinnaassusiat annikillisinneqassasoq. Tamanna politikkikkut killilersuinermik millisitsiniarnerup ilagaa, inuit atugaasigut politikkikkut killersuinermik millisitsiniarnerput. Innuttaasut isertitaannik innuttaasunullu akilikkat pisortat assaaqqatik nerinnattut atorlugit aningaasanik tigooqqaasinanngillat.. Aamma uagut nammineq, maani politikkerit akornanni innuttaasut pitsaasunik inissiaqarissaat, Paasisaqarusukkuit

Uunga siunnersuut: Ilinniartut ineqarfii pillugit Namminersorlutik Oqartussat inatsisaat nr. xx, xx. xxx 2019-imeersoq

(Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoq) Ilinniartut ineqarfii pillugit inatsisip nutarterneqarnera iluarisimaarnarpoq. Ilinniartitaanermut naalakkersuisoqarfik Naalakkersuisullu atorneqarluarsinnaasumik ersarissumillu inatsisiliornerat uanilu allaaserinninnerat pillugu nersualaangaarpagut. Ersarippoq inatsisip uuma atorneqarluarsinnaanissaa siunertaasoq. Ilinniartut ineqarfii aningaasat immikkoortinneqareerpata sanaartorneqassapput – Aningaasanut inatsimmi aningaasat atorneqanngitsut Ilinniartunut ineqarfeqarnermi suliassaqaqaaq, Paasisaqarusukkuit

Aaqqissuussinerujussuaq iluaqutaanngitsoq – Ilanngaasivik

Ilanngaasivik aallartingajalerpoq, akiliisitsiniartarfik suliffivit avataani pisinnaatitaaffinnik sumiginnaaffiusussatu eqqarsaatigineqartoq, aningaasat atorneqarsinnaasut annikitsuararsuit aaqqissuusinerlu akisoorujussuaq, ullumikkut akiliisitsiniarfeqareeraluartoq. Naatsumik oqaasigineqarsinnaavoq;  Isumaqarpugut innuttaasut nammineersinnaassusiat annikillisinneqassasoq. Tamanna politikkikkut killilersuinermik millisitsiniarnerup ilagaa, inuit atugaasigut politikkikkut killersuinermik millisitsiniarnerput. Innuttaasut isertitaannik innuttaasunullu akilikkat pisortat assaaqqatik nerinnattut atorlugit aningaasanik Paasisaqarusukkuit