Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat pingaarnerpaatinneqassapput

Qularutigineqassanngilaq ulluni makkunani aalassassimaartoqarmat Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunik toqqissiviilliortitsisumik. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit aamma Suleqatigiissitsisut Asii Chemnitz Narupip tunuarnerata kingorna suleqatigiinniarlutik politikkikkut isumaqatigiissuteqarput. Tamanna valgtekniskiusumik suleqatigiiffiussaaq. Meeqqat pingaarnerpaatinneqarput aamma Inatsisartuni Danmarkip ikiortiserineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangernerisa kingorna suliniutissat tigussaasut aallartinneqarput. Suliniutit aallartinneqareersut: Meeqqat Paasisaqarusukkuit

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat Louis Sigurdsen imaluunniit Kim Lyberth qinerukku makku tigussaasut Folketingimi sulissutigissavagut: Atorfilittat aqqutigalugit sulineq aamma inuutissarsiutitigut periarfissat Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortinniarparput ajattornagu Atuarneq nangeqqiguk Folketingimi issiatitaqarnitsigu angorusutagut: Kim Lyberth, Samarbejdspartiet – Suleqatigiissitsisut, Folketingimut qinigassanngortittoq, Narsaq. Louis Sigurdsen, Samarbejdspartiet Paasisaqarusukkuit

Kikkut tamarmik paasissutissinneqartassapput

Suleqatigiissitsisunut pingaaruteqarpoq sillimanissaq, tassunga ilanngullugu hackerit saassussisarnerat il.il. pillugit paasissutissat Inatsisartuni ilaasortanut tamanut anngunneqartalernissaat. Isumaqarpugut misilittariaqaripput Kalaallit Folketingimi ilaasortaatitaasa Folketingip Nunanut Allanut Kilitsissiaqarnermullu Ataatsimiititaliaani ilaasortanngortinniarneqarnissaat. Atlantip avannaani qinikkat suleqatigiinnissartik isumaqatigiissutigisinnaappassuk, taamaaliornikkut qularnaarneqarsinnaavoq sillimanissaq pillugu paasissutissat ilaasortanut anngunneqatalernissaat aamma suleqatigiinnerminni paarlaasseqatigiittalernissaat Paasisaqarusukkuit

Inuutissarsiortut pillugit suleqatigiinneq

Pilerisaariartortoqartillugu angalaqatigiinnut ilaatinneqartassapput Danmarkimit tapiissutinik, Bloktilskudinik, ikinngitsunik pissarsisarpugut aamma tamatta kissaatigigunarparput aningaasarsiornikkut siuariartornissarput. Taamaattumik Naalagaaffeqatigiinneq iluaqutsiullugu inuutissarsiortut, takornariartitsisartut, eqqumiitsuliortut aamma timersortartut allallu nunarsuup sinneranut angalanerusalernissaat qularnaartigu. Kalaallit Nunaata nunarsuup sinneranik suleqateqarnissaa kissaatigaarput, sualummik niuernerup avammullu tunisassiornerup iluani. Naalagaaffeqatigiit killeqarfiisa toqqissisimanartut Paasisaqarusukkuit

Nunanut allanut nukittunerusumik politikkeqarnissamut piffissanngorpoq

Suleqatigiissitsisuni qinigaatitatsinnut suliakkiissutiginiarparput Kalaallit Nunaata ilittalu qaninnerulernissaat, aamma Danmarkimut USA-mullu, nunatta iluani pissutsit eqqarsaatigalugit aamma Folketingimi. Sunnguakkulluunniit akorngutissaaartinneqanngilaq  nunanut allanut tunngasut pillugit Kalaallit Nunaata isumatigiinniarnernut akuusarnissaa, nunarput pineqartillugu. Kalaallit Nunaata Danmarkip USA-llu 2004-mi Igalikumi isumaqatigiissut atsiorpaat qularnaarlugu Kalaallit Nunaata nunanut Paasisaqarusukkuit

Sumiiffinni ulorianartorsiorfiusuni politeeqarnerulernissaq ikiuuttarnissarlu pillugit Danmarkimik suleqateqarnissaq

Danmarkip Kalaallit Nunaat, kommunillu suleqatigalugit nunaqarfinni illoqarfinnilu ulorianartorsiorfiusuni politiit amerlisariaqarpai. Assersuutaalluarsinnaavoq Tasiilaq aamma soorlu Qaanaaq illoqarfiillu allat pisariaqartitsiffiusut. Nunarput tamakkerlugu meeraqarpoq ulorianartorsiortuni. Oqaatigineqarpoq: Meeqqat naamaartartut. Meeqqat akornanni haship ajornartorsiutaanera alliartortoq. Imminut toquttartut allaat ukiukittuaqqat akornanni amerliartorput. Inuusuttut pinerluttartut amerliartorput sumiiffinni Paasisaqarusukkuit

Oqartussaaffinnik tigusisarneq unitsilli – allaffissorneq ingasappallaarujussuaqaaq

Pilersaarutit sussaanngitsut ungasinngitsumi qaqinneqaqqammerput, tassanilu Søfartsstyrelsip, maannalu Fødevarestyrelsip tiguneqarnisaat. Søfartsstyrelsip tigunissaanut sulinermut 35 mio. koruunit atorneqassapput ukiumut, suliamullu atatillugu ilisimaneqanngilaq tigusinissap suliassartaa qanoq sivisutigisumik ingerlanneqassanersoq; kiisalu saniatigut aamma ukiumut 25 millioner koruunit aningaasartuutigineqartassapput oqartussaaffimmi sullissinerup ingerlanneqarnissaannut. Fødevarestyrelse EU inatsisiliarisimasaanniik aqunneqarluni Paasisaqarusukkuit

Atassut marloqiusamik oqaluppoq

Qineqqusaarnerup ataatsip nalaani Naalagaaffeqatigiinnermut angertuunerup nittarsaannissaa piffissatsialaasimasorinarpoq. Sualummik Atassummut. Taamatut periuseqarneq inuutissarsiutigalugu politikerinit atorneqakkajuttarpoq.  Qineqqusaariarluni oqariarluni kingorna allarluinnarmik iliuuseqartarluni. Nikolaj Rosingimmi parteeqatai Siumut siuttuuffigisaani naalakkersuisoqatigiinni toqqissillutik akuusarnikuupput anguniaralugu Naalagaaffeqatigiinnerup kipitinnissaa. Atassutimmi sulissutigaa oqartussaaffiit tigoorarneqarnissaat kiisalu tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitaliornissaq uffa Paasisaqarusukkuit