Nunanit allaniit nuuttut taasisinnaatitaasariaqarput

IQ2021, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Taasisinnaatitaaneq inuup pisinnaatitaaffigaa suminngaanneernini apeqqutaatinnagu, aamma nunannguatsinni taamaattariaqarpoq, ineriartornissarput naatsorsuutigigutsi, siunissami aningaasaqarnikkut imminut akilersinnaasumik ingerlasinnaanngorusukkutta. Kalaallit-Nunaat najorlugu nuannersorsuuvoq, naak inulerinikkut, innarluutilinnik sullissinikkut peqqinnissaqarnikkullu unamminartorsiortinneqaraluaqaluta, partiinik nappaliullugu namminiilivinnissamik anguniagalersortunik, sivitsoruttoortumillu suusupaginnillutik ingerlasimasunik, ajoraluartumik inuiaqatigiit pisariaqartitaannik salliutitsinnginnamik. Qineqqusaarfimmi kingullermi soorlu Siumukkormiuniik isumakulunnartumik Paasisaqarusukkuit

Avannaanni qaleralinnik pisassiinerup agguatarneri

IQ2021, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Siumup, Demokratit, Nunattalu Qitornaat aalisarnermut inatsimmik pilersitsinisartik sapersaatigikuttooriarlugu, isumaqassanngillat qaangiakalaaginnassallugu. Kuannersuarni-aatsitassarsiorfissamik pilersaarut tuaviornerpaamik sannguereriikatappaat, qularnanngitsumik nalunngereerpaat aalisarneq ajalusuulersoq, taamaattumik aaatsitassarsiorneq saappaat kiisalu uranimik akulimmik aamma piiaasoqarsinnaanera isertitaqaatigerusutsappaat suliassaqarfiit tigooqqarusutatik akissaqarfigilerusullugit suliffissanik pilersitsiniaanertut isikkoqartilaaginnarlugu! Qallikkut aaqqiiniapallannerpassuanngorlutik, iluminni pissaaneqarniunnerpassuit, qaleralittassanik pisassiissutaasartut, Inatsisartuni Paasisaqarusukkuit

Kalaallit Nunaat sulisunik tikisitanik pisariaqartitsiuassaaq

IQ2021, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Tamanna aamma ilinniartitaanermut isumaginninnermullu annertoorujussuarnik aningaasaliineq Kalaallit Nunaannik aningaasaqarnikkut imminut nappatitsilersinnaasunik Kalaallit Nunaata annertunerusumik pisuunnguutigissavaa. Aningaasaqarnitta imminut atanissaa qulakkeerniarlugu ullumikkut ataatsimut tapiissutinik pisarpugut. Siumut, Demokraatit aamma Nunatta Qitornaata suliniutaat takulluarsaatit ilaatigut tassaasut sinerissami mittarfiit amerlanerusut pissutaallutik aningaasaarnerput ataqqarpianngilaq. Aningaasat suminngaaniissappat? Paasisaqarusukkuit

Demokraatit sallu atorlugu pissaaneqarusupput– aammaarlutik!

Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Kukkuluttorluni nalunngikkaanni qinersinernik amerlanerusunik pissarsiniarluni nakutitsiniaanerit suut atorneqassappat?  Nalunngikkarluarlugu pissaanermik tigummigamik akit akitsuutillu qaffangaatsiarnissaat isumaginikuullugu, nerisassat akikinnerulernissaat akitsuutillu amerlinngissaat neriorsuutigaat. Uppernanngikkaluarporluunniit. Tamakkumi Inatsisartunut qinersinermi kingullermi qineqqusaarutigaat, tamannalu aatsaat taamak annertutigusumik qinersinernik maangaannartitsisuusoq paasinarsinikuuvoq, tassami taasinerit 3.352-it maangaannartinneqarput, Kalaallillu Nunaata tamanna Paasisaqarusukkuit

Meeqqat tamangajammik kinguaassiutimikkut nappaateqarsimasut

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq ukiuni kingullerni qujanartumik isiginiarneqarnerulernikuuvoq. Innuttaasut suaartalernikuupput ikiuisoqartalerporlu. Suleqatigiissitsisuni uagut suliaq ukiut arlallit qaangiuttut pinikoq pillugu ilisimatinneqarnikuuvugut, tassani nunaqarfimmi avinngarusimasumi meeraaqqanik kinguaassiuutitigut annertuumik atornerluisoqarsimanera paasineqarnikuulluni. Nakorsap pisarnertut tikeraarnerani paasinarsivoq nunarfimmi meeqqa tamarluinnangajammik, meeraaqqaniit tallimanik ukiullit tikillugit, kinguaassiutitigut nappaatinik Paasisaqarusukkuit

Danmarkimut angallassisariaqalernissamut piareersimavugut?

Corona, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Suleqatigiissitsisut nunatsinni sumiiffinnit tamanit saaffiginnissutinik arlalinnik apeqquterpassuarnillu tigusaqallattaarput. Apeqqutit arlallit ulluinnarsiutinut tunngassuteqarput, apeqqutit akiuminartut. Eqqiluisaarneq, mattusimaqqusinerit, angalanerit, nappaammik tunillatseratarsinnaanerit pillugit il.il. Ikiorusuppatsigit, immitsinnummi ikiorluta ajornartoorneq qaangissavarput. Amerlanerpaartaasali upalungaarsimanissamut pilersaarutigut qanoq isikkoqarnersut pillugit aperivaatigut. Toqqissisimarusukkamik paaserusuppaat najukkaminni ikiorsiiviit inissaarussappata amigalerpataluunniit ikiorneqarsinnaallutillu Paasisaqarusukkuit

Kim Kielsenp Covid-19-imik nappaalasoqarnera pimoorutinngilaa

Corona, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Nappaalasoqalissasoq Kim Kielsenip nalunngilaa, taamanikkussamullu sakkortunerusunik iliuuseqartoqassaqqaarpoq. Europami nunat amerlanerujartortut matusut, taakkununnga ilaalluni Danmarki, tikiffigineqarfigisartagarput qaninnerpaaq, nunarsuarmilu peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffiup WHO-p, sakkortuunik iliuuseqarnissaq utaqqigaa – Kim Kielseni sakkortunerusunik iliuusissat atuutilersitsinnagit Kalaallit Nunaanni nappaalasoqalernissaa utaqqiinnarpaa. Asasara Kim Kielsen, taamanikkussamut kingusinaarujussuariissaagut. Dronning Paasisaqarusukkuit

Tunngaviusumik Inatsit pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi tunuarpugut

Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Suleqatigiissitsisut imaluunniit Tunngaviusumik Inatsit pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortarput Anita Hoffer ataatsimiititaliarsuarmi akissarsianik imarisaanit sammisaqarfiunerusumi peqataanissaq kissaatiginngilarput Suleqatigiissitsisut piffissap uuma aallartinnerani Tunngaviusumik Inatsit pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut ilaasortassanik inassuteqaateqarnissamminnut periarfissinneqarnikuupput. Peqataanissaq pillugu Siulersuisuunerni sivisuumik oqallisereerluni isumaqatigiissutaavoq aningaasanik akeqassanngippat, tamannalu neriorsuutaavoq, ataatsimiinnerillu ingerlanneqartassappata taava peqataasinnaavugut. Paasisaqarusukkuit

Kalaallit Nunaanni PTSD 

Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

PTSD Kalaallit Nunaanni atugaasorujussuuvoq. Taamaakkaluartoq katsorsarneqarnissamut suli periarfissaqanngillat. Inuit kingunerluutaasumik pisoqareernerata kingorna PTSD-qalersarput aammalu sorsunnernit ajutoornernilu ilisimasaqaneqarluni, taamatullu inuunermi sakkortuumik kingunerluuteqartitsinermi pisoqarneranilu. PTSD pisimasunik kingumut misigisuusineri, aninissamik ersigisaqarnermik tarnikkullu ajoqutinik allanik malitseqartarpoq. PTSD-p aningaasanut inatsimmik isumaqatigiinniarnernut ilanngunneqarnissaanik pisariaqartitsivugut PTSD – Paasisaqarusukkuit

Amerlanerusut ilinniagaqassaput

Partii

Kalaallit ilinniartut ilinniarnerminnik aallartitsilluarnerusarnikuupput nammassinerusarlutillu, amerlerusullu ilinniagaqartissavagut. Nunatta atorfissaqartippaatit Ilinniarneq sivikitsuunersoq sivisuujunersorluunniit apeqqutaanngilaq, sulisinnaasulli tamaasa atorfissaqartippagut. Kalaallit Nunaanni sulli nutarterisoqarpoq, inuillu ilinniagallit inuiaqatigiit ineriartorteqqinnissaannut pingaaruteqarput. Sumilluunniit ilinniagaqaraluaruit inuiaqatigiinnut taamaalillunilu ataatsimoornermut pingaaruteqarpoq Ilinniagaqarneq inuussutissarsiutini atorfimmi iluatsitsilluarnissamut aningaasaliineruvoq. Atorfimmi iluatsitsilluarnermik qulakkeerinninneq toqqissisimanartunik Paasisaqarusukkuit