Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat Louis Sigurdsen imaluunniit Kim Lyberth qinerukku makku tigussaasut Folketingimi sulissutigissavagut: Atorfilittat aqqutigalugit sulineq aamma inuutissarsiutitigut periarfissat Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortinniarparput ajattornagu Atuarneq nangeqqiguk Folketingimi issiatitaqarnitsigu angorusutagut: Kim Lyberth, Samarbejdspartiet – Suleqatigiissitsisut, Folketingimut qinigassanngortittoq, Narsaq. Louis Sigurdsen, Samarbejdspartiet Paasisaqarusukkuit

Inuusuttagut ilinnialernissaannut nukittorsassavagut – oqaatsit pingaaruteqaqaat

Oqaatsinik ilinniarneq, efterskoleriarnissamut periarfissaqarnissaq aamma nunanut allanut aallarnissamut Meeqqanut inuusuttunullu nunanut allanut nunanullu avannarlernut programmit nukittorsarniarpagut. Taamaasillutik nunarsuarmi sumiluunniit atuarsinnaalissapput, efterskolersinnaalissapput inuusuttut immmikkut pilerigisaannik neqeroorutilinni aamma taamaasilluta qularnaassavarput inuusuttut nammineq aalajangikkaminnik ilinniarsinnaalernissaat.  Aamma isumaqarpugut nunatsinni sulissutigisariaqaripput efterskolit højskolillu pitsaasumik kalaallisut, Paasisaqarusukkuit

Inuussutissalerinermut oqartussaaffik naliginnaannaq eqqartornerqarpoq – atagu iluarsiilaarlanga:

Ulluinnarni niuernermi nammineq nerisassiat siuarsarneqarnissaasa oqallisiginerani, kikkut sinaakkutinik aalajangersaasarnerat pillugu tusatsiakkat imaaginnavipput. Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimi kalaallinut ajornarsigaluttuinnarnikuuvoq kalaaliminernik pissarsinissaq, pissutaalluni EU-mi inatsisit sakkortusigaluttuinnarnerat. Danskit naalakkersuisui suleqatigisariaqarpagut EU-mi immikkut aalajangersakkat Paasisaqarusukkuit

Inuussutissarsiutinut ilinniarfiit kemi/fysikimilu ilisimasaat naammanngillat

Inuussutissarsiutinut ilinniarfinnut ajornartorsiutaavoq fagini ataqatigiissaagassani piginnaasatigut ajornartorsiuteqartarneq soorlu kemimi fysikimilu, amingartumik atuartitsissutigineqanngikkunik atuartitsissutigineqanngisaannarmata. Ilinniarnissamut aamma faginut taakkununnga ilisarititsinissamut pingaaruteqarpoq, ilinniartitsisoqarnissaq faginut taakkununnga immikkut ilinniartitsinissamut ilinniarsimasunit. Ukiumi siullermi atuartut ilitsoqqussaralugu oqaasii atortariaqarput.  Kingullermut tunngavilersuutaavoq, fagit pineqartut tunuaniimmat timitaqanngitsumik ilinniartitsineq taamaattumik aamma Paasisaqarusukkuit