Suli tigunikuunngisatsinnik sorpianik tigusinissaq ataatsimiititaliap kissaatigaa?

Partii

Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Ulluinnarni niuernermi nammineq nerisassiat siuarsarneqarnissaasa oqallisiginerani, kikkut sinaakkutinik aalajangersaasarnerat pillugu tusatsiakkat imaaginnavipput. Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danskit naalakkersuisui Paasisaqarusukkuit

Peqqissuseq Naalakkersuisut SALLIUTISSINNAAVAAT

Partii

Siullermik Kalaallit Nunaanni peqqissaanermik sulisunut ajornakusoortunik atugassaqarlutik suliniuteqartorujussuarnut nersuineq. Peqqissaavimmik atuisut paasiuminaatsunik arlalinnik naapitassaqartarpoq. Tassanngaannaq ilisimatinneqartarpugut Kalaallit Nunaanni katsorsarneqartarunnaatumik nappaateqarluni. Taava qanoq iliussanerluni aamma paasisitsisoqarneq ajorpoq. Tamakku inuit arlallit oqaluttuarisarpaat piviusut. Annilaarnarpoq, uggornarpoq ilaatigullu inoqatitta Danmarkimut nuunnerannik kinguneqartarpoq. Tassa peqqissuseq Paasisaqarusukkuit

Meerartagut inuusuttagullu iluamik periarfissilaariartigit

Meeqqat inuusuttullu, Partii

Nunatsinni ilinniarfinni sumiluunniit ilungersunartorsiortoqarpoq meeqqat naammattumik ilikkagaqarsimanatik meeqqat atuarfiat qimattarmassuk.  Suleqatigiissitsisuni nalunngilarput pissutaasut amerlaqisut aamma immikkoortoq annertuumik iliuuseqarfigisariaqartoq, oqartussaaffiit tamaasa suleqatigiisillugit. Namminersorlutik Oqartussat, inunnik isumaginninneq aamma atuarfiit pisariaqartillugu politiit peqqinnissaqarfillu suleqatigisariaqarpaat.  Aningaasanulli inatsisissap isumaqatigiissutigineqalerneranut atatillugu isumaqarpugut makku sulissutigisariaqarigut:  Atuartitsinerup qaffassarneqarnissaa. Paasisaqarusukkuit

Meeqqat suli utaqqipput – Suleqatigiissitsisut Kujalleq

Meeqqat inuusuttullu, Partii

Kommune Kujallermi Suleqatigiissitsisut immikkoortortaqarfiata qaammani kingullerni arlalissuarni Kalaallit Nunaanni politikkikkut ineriartorneq ernummatigigaluttuinnarpaa.  Maanakkaut Naalakkersuisuusut meeqqat atugaannik pitsanngorsaaniarnermut kingaallassaapput. Partiit tamarmik Naalakkersuisut aamma Siumup talii qissallatsittariaqarnikuuaat akuerseqqullugit Danmarkip ikiortiseriniarnissaanut aamma aningaasanut inatsisiliarineqartartut siuliini takujuminaappoq sutigut meeqqat atugaat sukumiisumik pitsanngorsarniarneqarnersut.  Aamma takusinnaavarput Paasisaqarusukkuit

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat

FQ2019

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat Louis Sigurdsen imaluunniit Kim Lyberth qinerukku makku tigussaasut Folketingimi sulissutigissavagut: Atorfilittat aqqutigalugit sulineq aamma inuutissarsiutitigut periarfissat Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortinniarparput ajattornagu Atuarneq nangeqqiguk Folketingimi issiatitaqarnitsigu angorusutagut: Kim Lyberth, Samarbejdspartiet – Suleqatigiissitsisut, Folketingimut qinigassanngortittoq, Narsaq. Louis Sigurdsen, Samarbejdspartiet Paasisaqarusukkuit

Inuusuttagut ilinnialernissaannut nukittorsassavagut – oqaatsit pingaaruteqaqaat

FQ2019, Partii

Oqaatsinik ilinniarneq, efterskoleriarnissamut periarfissaqarnissaq aamma nunanut allanut aallarnissamut Meeqqanut inuusuttunullu nunanut allanut nunanullu avannarlernut programmit nukittorsarniarpagut. Taamaasillutik nunarsuarmi sumiluunniit atuarsinnaalissapput, efterskolersinnaalissapput inuusuttut immmikkut pilerigisaannik neqeroorutilinni aamma taamaasilluta qularnaassavarput inuusuttut nammineq aalajangikkaminnik ilinniarsinnaalernissaat.  Aamma isumaqarpugut nunatsinni sulissutigisariaqaripput efterskolit højskolillu pitsaasumik kalaallisut, Paasisaqarusukkuit

Inuussutissalerinermut oqartussaaffik naliginnaannaq eqqartornerqarpoq – atagu iluarsiilaarlanga:

FQ2019, Partii

Ulluinnarni niuernermi nammineq nerisassiat siuarsarneqarnissaasa oqallisiginerani, kikkut sinaakkutinik aalajangersaasarnerat pillugu tusatsiakkat imaaginnavipput. Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimi kalaallinut ajornarsigaluttuinnarnikuuvoq kalaaliminernik pissarsinissaq, pissutaalluni EU-mi inatsisit sakkortusigaluttuinnarnerat. Danskit naalakkersuisui suleqatigisariaqarpagut EU-mi immikkut aalajangersakkat Paasisaqarusukkuit

Inuussutissarsiutinut ilinniarfiit kemi/fysikimilu ilisimasaat naammanngillat

Partii

Inuussutissarsiutinut ilinniarfinnut ajornartorsiutaavoq fagini ataqatigiissaagassani piginnaasatigut ajornartorsiuteqartarneq soorlu kemimi fysikimilu, amingartumik atuartitsissutigineqanngikkunik atuartitsissutigineqanngisaannarmata. Ilinniarnissamut aamma faginut taakkununnga ilisarititsinissamut pingaaruteqarpoq, ilinniartitsisoqarnissaq faginut taakkununnga immikkut ilinniartitsinissamut ilinniarsimasunit. Ukiumi siullermi atuartut ilitsoqqussaralugu oqaasii atortariaqarput.  Kingullermut tunngavilersuutaavoq, fagit pineqartut tunuaniimmat timitaqanngitsumik ilinniartitsineq taamaattumik aamma Paasisaqarusukkuit