Naalakkersuisoqatigiit akisussaassuseqarneq sunaanersoq nassuiarsiuk!

Nalakkersuisoqatigiit sapiissuseqarnermut, akisussaassuseqarnermut peqqinnermullu akerliujuarput. Tamakku ukiaq manna isumaqatigiinniarnerit eqqarsaatigalugit imaqanngitsutut isikkoqarpoq. Akisussaassuseqarneq? Siuttunut attaveqaatinut aningaasaliinerujussuit kingunissaat innuttaasunut inatsisartunullu isertuunniarneqarpat. Akisussaassuseqarnerua akitsuutinik nutaanik atuutilersinngikkutta akissarsiaqartunullu nalinginnaasunut aningaasartuuteqalersitsinngikkutta sulisartut peqatigiiffii tunuarsimaassasut  Il.il. Sapiissuseq? Sapiissuseqarnerua meeqqat nerisassaannik atuarfimmi aaqqissuussinernit aningaasanut tigusigaanni, inuiaqatigiinni Paasisaqarusukkuit

Siuttut mittarfiisa kinguneri maannakkut takkupput. Meerartatta siunissaat akiliivoq

Innuttaasut nalinginnaasut naalakkersuisut partiillu tapersersortaasa isertortumik pilersaarutaannik akiliinerisa una ilagiinnarpaat. Missingersuutit oqimaaqatigiinnissaat utoqqatsissutaavoq! Naalakkersuisoqatigiit aningaasanut inatsip oqimaaqatigiinnissaannik utoqqatsernermikkut kinaanivitsik takuteqqiinnarpaat. Meeqqaniit immikkoortuniillu tamanit pitsanngorsaavigineqarnissamut pisariaqartitsivissunit tigusivugut. Ataatsimiititaliarsuarnilu assigiinngitsuni politikerinut nipangiusimasussaatitaasunut, suliffeqarfinni pisortat pigisaanni tamani akisoorujussuarmik atorfinitsitsinernut tunniullugit. Sunik suliaqassanersut aningaasallu Paasisaqarusukkuit

Utoqqarnik paarsinermi sulisut amerlineqassapput

Maannakkut nutaarsiassat atuarugit ajoraluartumik nikallornarpoq. Kujataani utoqqaat illuanni paarsinermi sumiginnaasoqarsimanera pillugu Inatsisartut ombudsmandia aqqutigalugu ilanngutasseqqittoqarpoq. Oqaatigisariarpoq sumiginnaasoqartoq ilami annertoorujussuarmik. Kommunimili aqutsisut kommunilu politikkikkut aqutsisut utoqqatsissutat ajornerpaajupput. Siullermik sulisut sulinngitsoortarnerat pisuutinneqarpoq, aqutsisuunermi sulisunik pingaanerutitsinissaq pimoorunnagu aamma kommunalbestyrelsip aqutsisuunermilu akisussaasoqartoqarani. Paaqqinniffinni sulisut Paasisaqarusukkuit

Utoqqaat kalaaliminernik pisinissamut akissaqartariaqarput

Utoqqarpassuit kalaaliminernik pisinissamut akissaqannginnertik nerisinnaanngertilluunniit pissutigalugu kanngusuttarput. Kikkut tamarmik kalaaliminernik akeqanngitsumik pilersuisinnaasunik ilaqutaqanngitsut assigiinnik ajornartorsiuteqarsinnaapput. Akerlianik inuiaqatigiinni allat pingaartumillu nunamik aqutsisut nammineq nioqqutissaatinik annertunerusumik pissarsisinnaaanerut sinaakkusiisimannginnertik pissutigalugu kanngusuttariaqarput.   Uku aaqqiissutaasinnaassapput:   1. Aalisartunik/piniartunik tunngaviusumik aningaasaqarnermik tassungalu ilanngullugu niuerfinni pissutsinik Paasisaqarusukkuit

Suli tigunikuunngisatsinnik sorpianik tigusinissaq ataatsimiititaliap kissaatigaa?

Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Ulluinnarni niuernermi nammineq nerisassiat siuarsarneqarnissaasa oqallisiginerani, kikkut sinaakkutinik aalajangersaasarnerat pillugu tusatsiakkat imaaginnavipput. Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danskit naalakkersuisui Paasisaqarusukkuit

Peqqissuseq Naalakkersuisut SALLIUTISSINNAAVAAT

Siullermik Kalaallit Nunaanni peqqissaanermik sulisunut ajornakusoortunik atugassaqarlutik suliniuteqartorujussuarnut nersuineq. Peqqissaavimmik atuisut paasiuminaatsunik arlalinnik naapitassaqartarpoq. Tassanngaannaq ilisimatinneqartarpugut Kalaallit Nunaanni katsorsarneqartarunnaatumik nappaateqarluni. Taava qanoq iliussanerluni aamma paasisitsisoqarneq ajorpoq. Tamakku inuit arlallit oqaluttuarisarpaat piviusut. Annilaarnarpoq, uggornarpoq ilaatigullu inoqatitta Danmarkimut nuunnerannik kinguneqartarpoq. Tassa peqqissuseq Paasisaqarusukkuit

Meerartagut inuusuttagullu iluamik periarfissilaariartigit

Nunatsinni ilinniarfinni sumiluunniit ilungersunartorsiortoqarpoq meeqqat naammattumik ilikkagaqarsimanatik meeqqat atuarfiat qimattarmassuk.  Suleqatigiissitsisuni nalunngilarput pissutaasut amerlaqisut aamma immikkoortoq annertuumik iliuuseqarfigisariaqartoq, oqartussaaffiit tamaasa suleqatigiisillugit. Namminersorlutik Oqartussat, inunnik isumaginninneq aamma atuarfiit pisariaqartillugu politiit peqqinnissaqarfillu suleqatigisariaqarpaat.  Aningaasanulli inatsisissap isumaqatigiissutigineqalerneranut atatillugu isumaqarpugut makku sulissutigisariaqarigut:  Atuartitsinerup qaffassarneqarnissaa. Paasisaqarusukkuit

Meeqqat suli utaqqipput – Suleqatigiissitsisut Kujalleq

Kommune Kujallermi Suleqatigiissitsisut immikkoortortaqarfiata qaammani kingullerni arlalissuarni Kalaallit Nunaanni politikkikkut ineriartorneq ernummatigigaluttuinnarpaa.  Maanakkaut Naalakkersuisuusut meeqqat atugaannik pitsanngorsaaniarnermut kingaallassaapput. Partiit tamarmik Naalakkersuisut aamma Siumup talii qissallatsittariaqarnikuuaat akuerseqqullugit Danmarkip ikiortiseriniarnissaanut aamma aningaasanut inatsisiliarineqartartut siuliini takujuminaappoq sutigut meeqqat atugaat sukumiisumik pitsanngorsarniarneqarnersut.  Aamma takusinnaavarput Paasisaqarusukkuit

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat

Folketingimut qinersineq 2019: Suleqatigiissitsisut anguniagaat Louis Sigurdsen imaluunniit Kim Lyberth qinerukku makku tigussaasut Folketingimi sulissutigissavagut: Atorfilittat aqqutigalugit sulineq aamma inuutissarsiutitigut periarfissat Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortinniarparput ajattornagu Atuarneq nangeqqiguk Folketingimi issiatitaqarnitsigu angorusutagut: Kim Lyberth, Samarbejdspartiet – Suleqatigiissitsisut, Folketingimut qinigassanngortittoq, Narsaq. Louis Sigurdsen, Samarbejdspartiet Paasisaqarusukkuit

Inuusuttagut ilinnialernissaannut nukittorsassavagut – oqaatsit pingaaruteqaqaat

Oqaatsinik ilinniarneq, efterskoleriarnissamut periarfissaqarnissaq aamma nunanut allanut aallarnissamut Meeqqanut inuusuttunullu nunanut allanut nunanullu avannarlernut programmit nukittorsarniarpagut. Taamaasillutik nunarsuarmi sumiluunniit atuarsinnaalissapput, efterskolersinnaalissapput inuusuttut immmikkut pilerigisaannik neqeroorutilinni aamma taamaasilluta qularnaassavarput inuusuttut nammineq aalajangikkaminnik ilinniarsinnaalernissaat.  Aamma isumaqarpugut nunatsinni sulissutigisariaqaripput efterskolit højskolillu pitsaasumik kalaallisut, Paasisaqarusukkuit