Anguniagarput pingaarnerpaaq tassaa innuttaasut sullinniarlugit aamma suliani suniluunniit taasisarniarluta innuttaasut annarpaamik iluaqutissarsivigisinnaasaat qitiutillugu. Sulissutiginngisaannassavarput ilaasortaaniinnartarnissaq imaluunniit suna tamaat sussakkerlugu issianiinnartarnissaq. Suna tamaat sakkugalugu partiitut mikisunnguatut qularnaassallugu mianersoqqusisarnissarput arlaannik ajortoqaleraangat. Qinigassanngortittut taamatut suliniarlutik neriorsuisarput aamma taannarpiaq pissutaavoq partiimik aallartitsinitsinnut.
Suleqatigiissitsisuni isumaqarpugut naalagaaffeqatigiinniiginnarutta iluaqutissarsiassagut amerlanerpaassasut. Naalagaaffeqatigiinnut, NATO-mut pisussaaffeqarpugut aamma EU-mit tapiissutisisarpugut; ulloq manna tikillugu pissarsiarisartakkatsinnik, Danmarkimi kalaallit ilinniartut SU-mik pissarsisarput, Nunani avannarlerni kalaallit sumulluunniit ilinniarsinnaapput, eqqumiitsuliortut aliikkusersuisartullu nunani avannarlerni suleqatigiiffinnut ilaasinnaapput, Sakkutuut annaassiniartartullu killeqarfitsinnik aamma silaannartatsinnik paarsipput aamma qularnaarlugu SAR- Search and Rescuemut tunngasut suliassat.
Naalagaaffeqatigiinnik qaninnerusumik suleqateqarutta suli annersumik iluaqutissarsisinnaavugut; inunnik meeqqanillu isumaginninnerup iluani, atuarfinnut peqqinnissaqarfimmullu sulisussarsiornermi, politiit suleqatiginerini aamma mattussivinni betjentit atugaasa pitsanngorsarniarneranni, psykiatrimi sulisussarsiornermi, nutaaliornerup iluani aningaasaliissuteqartarnikkut aamma Kalaallit Nunaanni aserfallattaaliinertigut, inissialiortiternermut aningaasaliisarnikkut aamma inuutissarsiutinik ineriartortitsinikkut, takornariaqarneq siuarsarniarlugu aningaasaliisarnikkut, IT-p isumannaatsuunissaatigut aamma IT-p piorsarnissaa eqqarsaatigalugu, Danmarkimi nunaqqatitta ikiornissaat eqqarsaatigalugu kiisalu allarpassuartigut.
Suleqatigiissitsisunut paasiuminaappoq namminersulivikkusuttut Folketingmut aamma qineqqusaarmata naak Naalagaaffeqatigiit atorunnaarsikkusunnerugaluarlugu. Uangut kissaatigaarput Naalagaaffeqatigiinneq nutarterneqassasoq ineriartortinneqassasorlu, qularnaarlugit Kalaallit Nunaanni inunnik isumaginninneq ilinniartitaanerlu pitsaanerusut, aningaasaliinissamut periarfissat pitsaanerusut, nunarsuup sinneranik pitsaanerusumik suleqateqarnissarput, kattuffiit NGO-mut atugarissaarnerulernissaat kiisalu nunanut allanut isumannaallisaanermullu tunngasut pillugit pitsaanerusumik isumaqatigiissuteqartoqassasoq aamma Kalaallit Nunaat pitsaanerusumik siuarsarneqassaaq pitsaanerusumik suleqatiginnikkusunneq anersaaralugu, politikkitta Folketingimi tamanut siuaruarnissaa, imminut partiillu kisimik nittarsaannissaat sulissutiginagu.
Peqataanik sakkortuumik takutikkusupparput, Kalaallit Nunaat ataatsimoortoq kissaatigigatsigu, kinaassuseqarluta nukittussusermik sanarfineqarsimasumik, oqaatsigut illersorlugit aamma uangut nammineq kulturerput perruualaarutigalugu peqataanillu takornartat nunatsinniittut tamaasa peqataatissavagut. Danmarkimi nunani allaniluunniit kalaaleqatitta pitsaasumik pineqarnissaat kissaatigigutsigu aamma pisussaaffeqarpugut nunatsinni allamiut pitsaasumik pineqarnissaat qularnaassallugu.
Aamma nunarsuup sinneranut unammillersinnaasariaqarpugut, uangut periutsigut atorlugit, nunarput nutaanik aningaasarsiulersinnaaqqullugu. Tamanna pitsaanerpaamik pissaaq aalajangiisarutta eqqarsaatigilluakkanik aamma piffissap ungasinnerusoq isigalugu suleqatigalugit nukiit Danmarkimit pissarsiarisinnaasagut.Suleqatigiissitsisuni isumaqarpugut kinaassutsip oqallisiginissaa pingaaruteqartoq immitsinnulli tusarnaarluta ammarlutalu, sinissarput nukittunerusoq pilersikkumallugu.
Tunngavipput atorsinnaassaaq – pingaarnerit siulliullugit
Pisariaqanngitsut piiarlugit isumagisariaqarparput inuiaqatigiittut tunngavitta pingaartitattalu ingerlalluarnissaat: Peqqinnissaqarfik, kingutilerineq, utoqqarnik isumaginninneq, meeqqat atuarfiat, pitsaasumik peqqinnissaqarfeqarnissaq aamma najorneqarsinnaasunik inissiaqarnissaq, pitsaasumik aningaasaqarnissaq, siuariartuutaasinnaasunik aallarnisaasarnissaq, sanngiitsortatta ikiorneqarnissaat aamma nukittoortatta pitsaasunik periarfissaqarnissaat.
Namminersorlutik inuutissarsiuteqartut siuarsartariaqarpagut aamma illersortariaqarpagut kulturi, eqqumiitsuliorneq aamma eqqumiitsuliortut – nassuarnagilli eqqumiitsuliorneq kulturilu suunersut imaluunniit taakkunannga ingerlatsisut qanoq inuussanersut. Tassa nunanik allanik suleqateqarluarnissaq aamma Naalagaaffeqatigiinni iluaqutaassaaq, isumassarsiorfigineqartassaaq ilinniarfiullunilu.
Aamma inuit asuli neriulluarsaarnianngilagut oqaluttuullugillu imaaliallannerinnakkut, bloktilskudiserisartakkatta amerlaqataanik 4 milliarder koruuninik nassaarsinnaalluta.
Taamaattumik Naalagaaffeqatigiinni suleqatigiittariaqarpugut kiisalu nutaamik peqatigiinnissamut pikkorisartariaqarpugut.
Taamaattumik aamma isumaqarpugut oqartussaaffinnik tigooraaneq unittariaqartoq tigoriikkatta ingerlallualernissaasa tungaanut.