Suleqatigiissitsisut isumaqarput nuna tamaat sullisissagipput.

Suleqatigiissitsisut isumaqarput nuna tamaat sullisissagipput.  Ineriartorneq unitsissinnaanngilarput, siunissamilu illoqarfiitpingaarnissaanni innuttaasut suli amerlanerulersussaapput. Tamanna ima isumaqarpoq, inissiat amigaataareeqisut suliamigaataanerulissapput. Kommunit akornanni nalimmassaanermik aaqqissuussinikkut, kallerup innerata akiatigut, imikkut aamma kiassarnikkutangallannerullu tungaatigut naak nunap sinneraniittutpaasisinnaagaluarlutigit, nunap immikkoortui allat assigalugitpolitikkikkut assiganik maluginiarneqanngilagut. Tammailiuuseqarfigissavarput Inissiat ineqarfigineqarsinnaasariaqarput, oqoqanngitsut, akimutnaleqquttumut kikkullu tamarmik inissaqartariaqarput. Nuna tamakkerlugu politikki nunap innuttaanutnaapertuuttariaqarpoq. Aamma innuttaasunut 17.000-inut Nuummi najugalinnut. Arlaannaalluunniit oqulimmi inissianiluisateriaannarni, ilaquttamini, ikinngutimi imaluunniitilisarisimasamini ineqartariaqanngilaq, ajoraluartumilli illoqarfiitpingaarnersaanni innuttaasut ilaannut piviusoq taama ippoq. Inissianik attartortitsisarnermut inatsisit pitsaanerusut attartortutattartortitsisullu pitsaanerusumik illersorpaat, privaatinutinissialialiorniarnermi allaffissunnginneruneq, pitsaanerusumikneqerooruteqartarneq kiisalu inissianut aningaasaliissutinikpitsaanerusumik agguaassisarneq nuna tamakkerlugunaammassisariaqakkagut. Suleqatigiissitsisut nuna tamaat sulissunniarpaat. Aamma Nuuk ilanngullugu. Siunnersuutisi isummasilu tusarusunnaqaat, internetikkutnittartagarput uani alakkaruk: www.sulesam.gl.

Meeqqat Inuusuttullu:

Meeqqanut inuusuttunullu immikkut sullissivissanik  kommunini tamani pilersitsisoqassaaq Namminersorlutik Oqartussat tapiiffigisassaannik. Suliat meeqqanut inuusuttunullu navianartorsiortunut tunngasut sukkassutsit pingasut atorlugit suliarinqartassapput: * Suliap tiguneraniit akunnerit 24-t ingerlareerpata sullissinermi alloriarneq siulleq naammssineqareersimasassaaq * Akunnerit 72 -t ingerlanerini iliuusissatut pilersaarutaagallartoq naatsoq naammassineqarsimassassaaq nangeqqitassanngorlugu. * Paasisaqarusukkuit

Nunani allani aningaasaliisartut aningaasaateqarfiit qaaqqutigit – SISA suneqassanngilaq

Nunatsinni illunik amingaateqarpugut. Tamatumunnga pissutaavoq ineqarnermut  ukiorpassuarni kukkusumik politikkeqarsimaneq, kiisalu pissaanermik tigumminninnikuusut nunatsinni sanaartornernut aningaasaliinissamut tamakkiisumik aqutsivallaarusussimanerat nunatsinni oqimaaqatigiinnginnermik annertuumik pilersitsisimavoq; illoqarfiit annerit alligaluttuinnarnikuupput uffa nunaqarfiit illoqarfiillu minnerit nilliasut: “Inuerusaasoqarpoq!”   Inuerussaanermut taamaattumut pissutaavoq sanaartortoqartarmat najukkani taamaallaat ineriartornissamut periarfissaqartuni. Illut Paasisaqarusukkuit

Piginnaasat avissaartuunnerunngitsoq pisiariaqartinneqarput

Piginnaasat avissaartuunnerunngitsoq pisiariaqartinneqarput Naagga, anisitsissanngilagut! Maanna siulersuisuni sulinermi piginnaasat inuiaassutsikkullu tunuliaqutaq pillugu oqallinnitoqarsuaq uterfigeqqissavarput? Ullumikkut siulersuisut suliaminnut piginnaasallit siulersuisuni sukumiisumik sanarfineqarsimasuni ilaasortaapput. Siulersuisuni ilaasortat piginnaasatik tunngavigalugit toqqarneqarsimapput. Taamaakkaluartoq qineqqusaarutaarpaluppoq, maanna tusagassiutitigut sioorasaarisoqarmat. Hans, tassa. Nunatsinni siulersuisuni ilaasortaatitatsinnut oqaloriaaseq sunaana? Qunusaarutit nikisitsineq Paasisaqarusukkuit

Assagut isaappagut – suleqatigiinnerunissamut

Assagut isaappagut – suleqatigiinnerunissamut Nuannerpoq tusarlugu Berthel Haarderip Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinnerunissaat kissaatigigaa. Tamanna Suleqatigiissitsisut politikkiminni kissaatigiuaannarpaat suleqatigiinnerunissamut periarfissat atorluarneqarnissaat. Apeqqutaavoq taamaallaat kalaallit politikerit ikittunnguit suliamik aallartitsinissaat. Danmark, Savalimmiut Kalaallit Nunaallu nunarsuup sinneranut naleqqiullugit tamarmik nunaarannguupput – ataatsimooruttali nunarsuarmiut suleqatigiinneranni Paasisaqarusukkuit

Inatsisartut pikkorissartarnissaat

Inatsisartut pikkorissartarnissaat   Qinersilerpugut sivitsunngitsorlu nutaanik inatsisartoqalissaagut. Ilaasortanngortussat inuiaqatigiinnut sinniisussapput taamaasillutalu kikkut tamat oqartussaaqataanerat qularnaassavarput.   Kisianni soorlu pisortat suliffeqarfiutaanni siulersuisunngortartut tamarik isumasioqatigiisinneqartartut taava Suleqatigiissitani kissaatigigaluaqaarput Inatsisartut arlaleriarlutik pikkorissarneqartassasut nuna tamakkerlugu siuttuunissaannut piginnaanngorsarlugit.   Suleqatigiissitsisuni – siunnersuutigilersaarparput, Inatsisartut annertuumik mikisumillu aningaasarsiornermut, Paasisaqarusukkuit

Nammineq piumagutta aningaasanut tunngatillugu akisussaasariaqalissaagut

Nammineq piumagutta aamma nammineq aningaasaliissutissat nassaarisariaqarpagut. Aamma ullumimut naleqqiulluta akisussaanerusariaqassagut – pisarialinnillu iluarsartuussilluta – aamma annernassagaluarpalluunniit aamma Aningaasanut Inatsimmi allanngortiterilluta – ingerlatsineq sipaarfigiumallugu ileqqaarlutalu piffissanut sussaaleqiffiusunut. Ukiut sisamakkaarlugit paasilertarparput kingullermik killiffitsinnut naleqqiullugu ajornerusumik inissisimalersimalluta. Taamatut ingerlavugut ukiuni kingullerni 38-ni. Sikup Paasisaqarusukkuit

Innarluutilinnut ineriartornermikkullu akorngutilinnut ikorfartuineq nutaamik eqqarsarfigitigu

Innarluutilinnut ineriartornermikkullu akorngutilinnut ikorfartuineq nutaamik eqqarsarfigitigu Suleqatigiissitsisuni innarluutillit inerortornermikkullu akorngutillit ikiorneqarnissaat politikkikkut oqallisaaneroqqullugu Innarluutillit illersortaata kissaataa taperserparput. Isiginerusariaqarparput inuit paasinnissinnaanikkut ajornartorsiutillit qanoq iluaqusiisinnaanersut.   Allattoq siulittaasup tullia aamma Inatsisartunut qinigassanngortittoq Tillie Chile Martinussen Angummut inuusuttunnguamut infantil autismeqartumut aleqatut paarsisutullu inuttut Paasisaqarusukkuit

Naalagaaffeqatigiinneq 2.0

Suleqatigiissitsisut takorloorpaat Naalagaaffeqatigiinneq nutartigaq. Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnut ilaassaaq. Suleqatigiissitsisut kissaatigaat naalagaaffeqatigiinneq piuinnarani aammali  Kalaallit Nunaata Danmarkillu annerusumik suleqatigiiffigissagaat. Naalagaaffeqatigiinnerup nutartikkap qularnaassavaa nunatta nunanut allanut tunngasut eqqartorneqartillugit peqataatinneqartarnissaa tamannaavorlu ilaatigut naligiinnerulluni suleqatigiinnissap nunatsinnut  kingunissaasa ilassaat, tassa sutigut tamatigut Kalaallit Nunaata issiaqataatinneqartarnissaa. Paasisaqarusukkuit

Pisassiissutit qanoq agguaateqqinneqartarpat?

Oqartoqartarpoq kikkut tamarmik sila eqqartortaraat, susoqarnerli ajortoq. Aamma taamaappoq politikkimi tassami innuttaasut taasitinneqariataarsinnaapput uffa inuit ilisimanngikkaat suniarnerlutik aamma qanoq. Taava eqqarsaatigilluangaanngitsorpassuit erfangiunneqaqattaarsinnaasarput. Aamma uanga paasiuminaatsuliortartunut ilaavunga. Tusagassiutinut nalunaarut kukkunersioreerlugu nassiussara kukkuneqarpoq allaqqagami pisassiissutit utertinneqarsinnaassasut siumut ukiut 5-t 20-llu akornanni ilisimatitsereernikkut. Paasisaqarusukkuit