Akileraarutit isertuussarpassuit mittarfiit akilissavaat – suna tamaat imaajarlugu

Isumassarsiatsialaanngilaq sinneqartoorutinik agguagarsiat kiffartuussinerunngitsumut imaluunniit teknologimik nutarterinerunngitsunut imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit tunniussisut atortuinuunngitsoq atorneqassappata, pineqarmatami ingerlatseqatigiiffiit tunngaviusumik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut. Atorneqartariaqarput inuiaqatigiit aningaasarsiorneranni akilersinnaasunut imaluunniit suliniutinut iluaqutaasussanut aningaasaliissutitut tassunga ilaatillugit ilinniartitaanernut, pinaveersaartitsinernut, peqqinnissaqarfimmut iluarsartuussinernullu aningaasaliissutissat. 2017-mi, 2018-mi aamma 2019-mi TELE-p, Royal Greenlandip Paasisaqarusukkuit

Politikerit imminnut salliuteqqipput – aammaarlutik

Aningaasaliissutaareersunut ilassutissanut inatsit, Aningaasanut Inatsimmi immikkut aningaasartuutinut, naleqqussaanernut aamma nussuinernut tunngasoq ullumi oqaluuserineqarmat Suleqatigiissitsisuni allarpassuarnut ilanngullugu paasivarput Inatsisartunut ilaasortanut illuliortoqalersoq 25-nik. Maannakkut ileqqooreerpoq Naalakkersuisunut ilaasortat akikittuaqqamik illoqartinneqartarnerat naak nunami maani akissarsiat agguaqatigiisikkaanni Naalakkersuisuni ilaasortat akissarsiaqqortunerpaanut ilaagaluartut. Aamma Inatsisartut akuersinerisigut arlalinik Paasisaqarusukkuit

2018-imut Ilassutissatut aningaasaliissutinut Inatsisissatut siunnersuut.

(Aningaasaqarnermut Nunanilu Avannarlerni suleqatigiinnermut) Politikerinut illut, innuttaasunuunngitsoq Aallaqqaasiutigalugu oqaatigerusupparput isornartutut isigigatsigu, Inatsisartunut ilaasortanut illuliorsinnaakuttooratta, ilaatigut manna Ilassutissatut aningaasaliissutinut Inatsit aqqutigalugu, innuttaasulli pitsaasunik ineqarnissaat isumagisinnaanatigu Imminuinnaq iluaquserniarnertut isikkoqarpoq. Aamma oqaluttoqaraluarpalluunniit “piffissaq ungasinnerusoq isigalugu sipaarutaassasut”. Imaaliallannerinnakkut illut 25-t sananeqalerput, kollegialiortiternissat utaqqiniaasaarigut, inissiat Paasisaqarusukkuit

Kapuuinerit ingerlatiinnarlik

Sakialluut ajoraluartumik suli nappaataavoq kalaallinik eqquisoq sakkortuumik. Nappaatip akiorneqarnissaanut aningaasanik pivugut kisianni sooruna nappaat nunatsinni suli atuuttoq? Kapuuisarnissagut qangatut sissuertigiunnaarsimarpasippagut. Tamannalu pigajuttarpoq sunaluunniit nappaat suujunnaarsivinneqaleraangat. Kisianni soorlu takuneqarsinnaasutut pingaaruteqarluinnarpoq kapuuinerit ingerlatiinnarnissaat, iluatsitsisoqartarmammi kikkut tamarmik kapoorneqarpata. Nunarsuarmi nunat imminnut qalligaluttuinnarput, taamaattumik Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortoqarsimaneranut unnerluussineq utertinneqarsinnaassanngilaq

Folketingimi Kalaallit Nunaannilu ullumi ataatsikkut oqaluuserineqarpoq eqqartuussiveqarnermut inatsit. Ilaatigut Danmarkimi DNA-registerimut isersinnaalissaagut, ajortuliortut DNA-vinik tigusisinnaalissaagut, tamatumuunalu inatsisitigut isumannaatsuunissaq qaffassarneqassaaq. Aamma uppernarsaasersuisarneq pitsanngorsarneqassaaq. Tamanna atorneqarsinnaassaaq meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaattuliornissap pinngitsaaliinissalluunniit unitsinnissaanut. Kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortarneq oqaluttuaannanngortittariaqarmat. Aamma qularnaartariaqarparput meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortoqarsimatillugu unnerluussinerit tunuartinneqartannginnissaa. Taamaattumik Paasisaqarusukkuit

Innarluutilinnut inatsit iluaqutaanavianngilaq iluarsartuussinngikkutta

Ullumi innarluutilinnut ikorfartuisarnissamut inatsit siullermeerlugu oqaluuserissavarput taamaattumik innarluutilinnut taakkulu ilaqutaannut ullumi ulloq oqaluttuarisaanermut pingaaruteqarpoq. Nammineq angummut ullut tamarluinnaasa ullup unnuallu infantil autismeqartumut  aleqatut qullilinngitsoorsinnaanngilanga. Angajoqqaat ilaquttallu nunamut allamut nuuttariaqarsimasut Qularutissaanngilaq ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni innarluutilittagut iluamik paarisinnaasimannginnatsigit, pineqaraluarpata inunnguutigalugu innarluuteqarneq imaluunniit Paasisaqarusukkuit

Nunanut allanut politikkimut pikkorinnerusariaqarpugu

Immikkoortuni periarfissaqarfiusuni joint committees ajornartorsiutitaqanngitsumik aallarteriartigu. Tamatta nunanik allanik suleqateqarnissarput ersigaarput tassanilu ajorsartutuaasussat taassaapput -uangut – big time. Maluginngitsoorsinnaanngilara USA issittumik isumalioqatigiisitat ataatsimiinneranni oqarmat, Issittumik akuunerorusullutik. Tassa imaappoq taava qularnaarneqarsinnaassaaq assigiinngitsut aningaasaliiffigineqarnissaat pitsaasumik isumaqatigiinniarnikkut. Immaqa attaveqaqatigiinneq tapullugu. Nunanut allanut politikkimut Paasisaqarusukkuit

Ilinniartitsisussaaleqineq

Tusartuarparput ilinniartitsisut soraarartut. Allaat atuartut tusagassiutitigut saqqummerput mianersoqqusillutik. Eqqartoqqusaanngitsunik ammaallaqqippugut ajornartorsiutigullu eqqartortarlugit, kisianni malitseqartitsineq ajungajappugut. Politikerit tungaanniit. Naammaleraluarpoq. Ilungersornerusariaqarpugut ajornartorsiutitta iluarsinissaannut. Soorlu ilinniartitsisussaaleqineq eqqarsaatigalugu. Ukiorpassuarni eqqartornaveersaartarparput ilinniartitsisussaaleqineq, naak oqaatigineqartuaraluartoq. Nalunaarusiortoqarnikuuvoq aamma erseqqissaassutigineqarnikuuvoq – aamma – ukiorpassuarni. Meeqqat atuarfiat ilungersorpoq, naammattumik Paasisaqarusukkuit