Meeqqat innarlerneqariaannaanatik peroriartussapput

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Meeraanerput inuusuttuunerpullu tamatta eqqaamavarput. Eqqaamasat siulliit. Ulloq atualeqqaarfik. Ikinngutit siulliit asannilernerlu siulleq. Meeraaneq amerlasuunut ajoraluartumik taartortaqarpoq. Kalaallit Nunaanni kinguaariit tulleriiaat kinguaassiuutitigut innarlerneqarlutik peroriartortarput. Inunnut atasiakkaanut aseruutaasarpoq akuttunngitsumillu atornerluinermik imminullu toqunnermik kinguneqartarluni. Kalaallit Nunaanni meeqqat tallimararterutaat kinguaassiuutitigut innarlerneqarnikuupput. Tamanna ajunaanersuuvoq. Taamatut Paasisaqarusukkuit

Meeqqat tamangajammik kinguaassiutimikkut nappaateqarsimasut

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq ukiuni kingullerni qujanartumik isiginiarneqarnerulernikuuvoq. Innuttaasut suaartalernikuupput ikiuisoqartalerporlu. Suleqatigiissitsisuni uagut suliaq ukiut arlallit qaangiuttut pinikoq pillugu ilisimatinneqarnikuuvugut, tassani nunaqarfimmi avinngarusimasumi meeraaqqanik kinguaassiuutitigut annertuumik atornerluisoqarsimanera paasineqarnikuulluni. Nakorsap pisarnertut tikeraarnerani paasinarsivoq nunarfimmi meeqqa tamarluinnangajammik, meeraaqqaniit tallimanik ukiullit tikillugit, kinguaassiutitigut nappaatinik Paasisaqarusukkuit

Naalakkersuisoqatigiit allat suliaat kusassaatiginiarsaraat

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

27 procentit angerlarsimaffimmi nakuuserfigineqarsimaneq oqaatigaat, 37 procentit angerlarsimaffimminni imigassartortoqarpallaartarnera oqaatigaat, kinguaassiuutitigut innarliinerit amerlavallaarujussurput, amerlasuut tamakku saniatigut hashimik atornerluisuupput. Taakku tassa ajornartorsiutit ilisimaneqartut pillugit killiffik kingulleq, ilassutigisinnaavarpullu paasineqanngvitsut, qanga pisartunit taakkunannga kingulerluutit amerlanerujussuusut. Imminut toqoriartarnerit, pisortat siusissukkut suliniuteqartarnerannik ajornartorsiuteqarneq aamma ilisimaneqarluarput. Paasisaqarusukkuit

Meeqqanut aningaasat amerlaqataannik nammineq aningaasaliissaagut

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Nunatsinni politikerit tamarmiusut meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut innarliinerit pillugit eqiilerpasipput. Ukiorpassuarni taamatut pisoqartarnikuuvoq ilisimaneqartariaqaraluarlunilu. Taamaakkaluartoq aningaasat 80 mio.kr. Danmarkimit immikkoortumut tunniunneqartut nammineq naleqqussanngilagut. Politikerertatta sunik pingaarnersiuinerat ajoraluartumik ersarissorujussuuvoq.   Danmarki ikiuivoq, taamatullu qinnuiginninnissaq Inatsartut siorna isumaqatigiissutigaat. Ikiorneqqarnissamik qinnuiviginninnginnitsinni inatsisissatut siunnersuusiortoqartariaqarnikuuvoq! Tamanna Paasisaqarusukkuit

Sipaarutissat allatut aningaasalersorneqarsinnaapput

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut iluaqutaasumik meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi sipaarniarnissatut nalunaarutigineqartumi aningaasat assersuutigalugu IT-mi suliniummi Ilanngaassivimmit suliniutitigullu allatigut kinguartinneqarsinnaasutigut aaneqarsinnaapput. Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq pingaaruteqartumik suliaqarpoq, taannalu eqqissillutik naammassisinnaasariaqarpaat. Suliartilli naammassisinnaajumallugu ukioq manna aningaasanik amerlanerusunik atorfissaqartitsipput, aammalu meeqqat inuusuttullu atorfissaqartinneqarnertik akigissanngilaat. Aalisarneq pillugu Paasisaqarusukkuit

Atuillaarnerup aningaasat meeqqanut inuusuttunullu atugassanngortinneqarnikuugaluartut atorlugit aningaasalersorneqarnera kanngunartuliaavoq

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Sermitsiami ulloq 27.7.20 atuaqqipparput Namminersorlutik Oqartussat atuivallaarneq ilaatigut Tasiilami meeqqat inuusuttullu naviartumiittut – aammaarlutik – kingulliutinnerisigut aningaasalersoraat. Tamassuma – aammaarluni – naqissuserpaa maannakkut naalakkersuisoqatigiit aningaasat pitsaasumik pingaarnersiuillutik aqussinnaanngikkaat aammalu Kalaallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu politikkikkut pitsaanerusumik aalajangiisinnaassunik politikereqartariaqartut. Pisoq mamianarluinnarpoq, Suleqatigiissutsisuniillu Paasisaqarusukkuit

Kingutinut narlorsaatitaarluarsinnaavugut – Allatulli tulleriinnilersuinissarput pisariaqarpoq

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Peqqissutsimut Naalakkersuisup uparuaanera eqqoqqissaarpoq; nunatsinni kingutigissaanermi arlarlinnik ajornartorsiuteqarpoq. Kissaaatigigutsiguli arlalitsigut aaqqiisinnaavugut. Peqqissutsimut Naalakkersuisoq ajornartooqqavoq, taamaammat uani tapersiinera oqaatigerusuppara. Aningaasat isumaginninnermut, peqqinnissaqarfimmut inatsisinillu atuutsitsinermut tulleriinnilersortussavai. Tassa immikkoortunut pitsaangorsaaffigineqarnissaatut kissaatigisatsinnut. Eqqortorli tassaavoq Aningaasanut inatsimmi tulleriinnilersueqqinnissaq toqqarsinnaagipput kissaatigigutsigulu kigutikkut peqqissutsimut atugassaqartitsilersinnaavugut. ”Taamaallaat” amerlanerusunik Paasisaqarusukkuit

Oqalugiaat inertequtaasoq /Oqalugiaaterput unitsinneqartoq

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq, Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Oqalugiaat taannaavoq unitsinneqartoq oqaluttarfimmiit, Tillie Martinussen saqqummiussilluni arlaleriaq unitsinneqaqattaarpoq siulittaasumiit: Novembari 12-iani. Siullermik Kalaallit Nunaanni piffissaq aningaasaqarnikkut ingerlalluarfiuvoq, kisianni aningaasaqarnermik politikkimi aningaasanut inatsisinik imminnut atanngitsunik akuersissuteqarniartuarpugut. Aalisarnerup siunissamik appariartornissaa, innuttaasut utoqqaat amerliartornerat, inuussutissarsiornermi ingerlatsinerit annertuallaarnerat/annertuallaalernissaat, inissiaqarnermi kinguaattoornerput, isumaginninnermi paaqqinnittarnermilu kinguaattoornerput Paasisaqarusukkuit

Immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisut pisariaqartitaat tunniunneqartariaqarput 

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tusagassiuutinut nalunaarutit

Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisorpassuit atuartut immikkut pisariaqartitsisut pisariaqartitaannik isumaginnissinnaanngillat. Ilaat ilinniaqqinnissamik periarfissaqartarput ilinniaqqinnissamulli utaqqisut amerlaqaat, immikkullu ittumik atuartitsisinnaasut amerlanngillat. Meeqqanut immikkut pisariaqartitsisunut tapersersortit ikiorneqartarnerat nersualaarneqartarnerallu annikeqaaq. Tamakkuninnga sulialinnut tunngatillugu kivitsinissaq aaqqissuusseqqinnissarlu pisariaqarluinnarpoq. Ilinniartitsisut amerlasuunik sorsuuteqarput pingaartumilli immikkut ittumik atuartitsiviit kiisalu ilinniartitsisut Paasisaqarusukkuit

Asasagut isumagiinninnermut ministerit– meeqqat isumannaatsumiinnissaat ingerlaannarlu ikiorneqarnissaat pisariaqarpoq

Meeqqat inuusuttullu, Partii, Tasiilaq

Nalagaaffeqatigiinnermi maannakkut kiisami suleqatigiilertoqarnera pitsaalluinnarpoq. Kalaallit Nunaat kiisami ikioqquvoq. Kalaallilli Nunaata siulliullugu meeqqat inuusuttullu aningaasaliiffigisariaqarpai, taamaanngippat taakkuninnga salliutitsinnginnitsitut isikkoqarsinnaammat- Tulliullugu sumiiffiit innalerfigineqarneq ajortunik, inissiinissamut periarfissanik, ilaqutariinnut angajoqqaat angajoqqaajullualernissamut pisariaqartitsisunut pikkorissartitsinerit pisariaqartitsisoqarpoq, minnerunngitsumillu ilitsersuisarnissamik, tarnikkut katsorsaasarnissamik, aningaasanik aqutsinermik ikiuisarnissamik ilaqutariinnut siusissukkut Paasisaqarusukkuit