Oqalugiaat inertequtaasoq /Oqalugiaaterput unitsinneqartoq

Oqalugiaat taannaavoq unitsinneqartoq oqaluttarfimmiit, Tillie Martinussen saqqummiussilluni arlaleriaq unitsinneqaqattaarpoq siulittaasumiit: Novembari 12-iani. Siullermik Kalaallit Nunaanni piffissaq aningaasaqarnikkut ingerlalluarfiuvoq, kisianni aningaasaqarnermik politikkimi aningaasanut inatsisinik imminnut atanngitsunik akuersissuteqarniartuarpugut. Aalisarnerup siunissamik appariartornissaa, innuttaasut utoqqaat amerliartornerat, inuussutissarsiornermi ingerlatsinerit annertuallaarnerat/annertuallaalernissaat, inissiaqarnermi kinguaattoornerput, isumaginninnermi paaqqinnittarnermilu kinguaattoornerput Paasisaqarusukkuit

Immikkut ittumik atuartitsinermi ilinniartitsisut pisariaqartitaat tunniunneqartariaqarput 

Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisorpassuit atuartut immikkut pisariaqartitsisut pisariaqartitaannik isumaginnissinnaanngillat. Ilaat ilinniaqqinnissamik periarfissaqartarput ilinniaqqinnissamulli utaqqisut amerlaqaat, immikkullu ittumik atuartitsisinnaasut amerlanngillat. Meeqqanut immikkut pisariaqartitsisunut tapersersortit ikiorneqartarnerat nersualaarneqartarnerallu annikeqaaq. Tamakkuninnga sulialinnut tunngatillugu kivitsinissaq aaqqissuusseqqinnissarlu pisariaqarluinnarpoq. Ilinniartitsisut amerlasuunik sorsuuteqarput pingaartumilli immikkut ittumik atuartitsiviit kiisalu ilinniartitsisut Paasisaqarusukkuit

Asasagut isumagiinninnermut ministerit– meeqqat isumannaatsumiinnissaat ingerlaannarlu ikiorneqarnissaat pisariaqarpoq

Nalagaaffeqatigiinnermi maannakkut kiisami suleqatigiilertoqarnera pitsaalluinnarpoq. Kalaallit Nunaat kiisami ikioqquvoq. Kalaallilli Nunaata siulliullugu meeqqat inuusuttullu aningaasaliiffigisariaqarpai, taamaanngippat taakkuninnga salliutitsinnginnitsitut isikkoqarsinnaammat- Tulliullugu sumiiffiit innalerfigineqarneq ajortunik, inissiinissamut periarfissanik, ilaqutariinnut angajoqqaat angajoqqaajullualernissamut pisariaqartitsisunut pikkorissartitsinerit pisariaqartitsisoqarpoq, minnerunngitsumillu ilitsersuisarnissamik, tarnikkut katsorsaasarnissamik, aningaasanik aqutsinermik ikiuisarnissamik ilaqutariinnut siusissukkut Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiuutitigut innarliinerit pillugit suleqatigiissitaliamik suligasuartussamik pilersitsisoqarlu – MAANNAKKUT!

Eqqorsinnaanngilaq kinguaassiuutitigut innarliisup aqqaneq marlunnik ukiulimmik arlaleriarluni pinngitsaaliisimasup Semitsiap ullumikkut allaaserinninneratut mianersoqquneqaannarnera. Suliaq aalajangersimasoq tamakkiisumik ilisimasaqarfinngisarput oqaaseqarfiginagu, inatsisitigut innarlitsaaliugaanermik eqqarsartaruaatsitsinni ataqqanaajarneqarnitsinnik misigisimaneq akisuavoq. Pinerlunnernut taamaattunut pillaasarnerit SAKKUKIPPALLARPUT. Taamatut pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu nangitseqqiilluni iliuuserisartakkagut IKIPPALLAARPUT. Pinerluttut pinerluuteqaqqinnginnissaaat pinngitsoortinniarlugu suliniuteqanngingajappugut – pingaartumik kinguaassiuutitigut Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiuutitigut innarliinernik ilisimatusarneq pitsaaliuinerlu Aningaasanut inatsimmi takuneqarsinnaanngilaq

Meeqqanut inuusuttunullu pitsaanerusussat mianerineqarnissaat pingaartumillu kinguaassiuutitigut innarliinerit pineqarpata anguniagaqarfiunngitsumik Aningaasanut inatsisiliortoqarniarpoq. Tamakku kingunerilu anguniagaqarluta akiorsinnaajumallugit kisitsisit paasissutissallu eqqortut qulakkeerneqarnissaat pisariaqartippagut. Ilisimatusarneq, paasissutissat aamma ilisimasat tunngavigalugit anguniagaqrluni suliniutit Kinguaassiuutitigut innarliinerit pillugit paasissutissanik pitsaanerusumik katersinissamik ilisimatusarnermillu pisairaqartitsisoqarujussuuvugut. Innarliinerit suut pisarnersut, kikkut innalerneqartarnersut, Paasisaqarusukkuit

Meerartagut inuusuttagullu iluamik periarfissilaariartigit

Nunatsinni ilinniarfinni sumiluunniit ilungersunartorsiortoqarpoq meeqqat naammattumik ilikkagaqarsimanatik meeqqat atuarfiat qimattarmassuk.  Suleqatigiissitsisuni nalunngilarput pissutaasut amerlaqisut aamma immikkoortoq annertuumik iliuuseqarfigisariaqartoq, oqartussaaffiit tamaasa suleqatigiisillugit. Namminersorlutik Oqartussat, inunnik isumaginninneq aamma atuarfiit pisariaqartillugu politiit peqqinnissaqarfillu suleqatigisariaqarpaat.  Aningaasanulli inatsisissap isumaqatigiissutigineqalerneranut atatillugu isumaqarpugut makku sulissutigisariaqarigut:  Atuartitsinerup qaffassarneqarnissaa. Paasisaqarusukkuit

Meeqqat suli utaqqipput – Suleqatigiissitsisut Kujalleq

Kommune Kujallermi Suleqatigiissitsisut immikkoortortaqarfiata qaammani kingullerni arlalissuarni Kalaallit Nunaanni politikkikkut ineriartorneq ernummatigigaluttuinnarpaa.  Maanakkaut Naalakkersuisuusut meeqqat atugaannik pitsanngorsaaniarnermut kingaallassaapput. Partiit tamarmik Naalakkersuisut aamma Siumup talii qissallatsittariaqarnikuuaat akuerseqqullugit Danmarkip ikiortiseriniarnissaanut aamma aningaasanut inatsisiliarineqartartut siuliini takujuminaappoq sutigut meeqqat atugaat sukumiisumik pitsanngorsarniarneqarnersut.  Aamma takusinnaavarput Paasisaqarusukkuit

Inuusuttut inuunerat Naalakkersuisut ajortisilluinnarpaat

Innuttaasullu nunatsinnit qimarratsillugit. Inuusuttut siunissaarutsinneqarput. Naalakkersuisut aningaasaliinngippata, oqarlutilli ajornartorsiortugut, Aningaasanut inatsimmi KAIR-ikkut milliardikkaanik aningaasaleeqqinnissamut piginnaatitsisoqarnera takusinnaagatsigu tupinnarpoq. Taamatut ingasattuliornq qaqugu inatsinneqassava? Naalakkersuisut taamatut tulleriinnilersuinermikkut pisortanit ikiorserneqartartut amerliartortipiloorpaat. Naalakkersuisut periusissiaminni illuatungaatigut allapput inuusuttut ilinniarnissaat pingaartuusoq, illuatungaatigut takuarput ”aningaasaliisoqannginnera” pissutigalugu ilinniartut holdit Paasisaqarusukkuit

Meeqqanut mittatilliisartut nakkutigineqanngillat

Tasiilami eqqaanilu kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortartunik uikkaarpoq taamaattumik politiit pisariaqartinneqarluinnarput. Kommunefogedinilli politinillu imaaliallaannaq nunaqarfinni atorfinitsitsisoqarsinnaaneq ajorpoq sulinerminni atugaat akissarsiaallu ajorluinnarmata. Nuannaarutigalugu Suleqatigiissitsisuni tusarparput Kalaallit Nunaat perngarluni Christiansborgimi aningaasanut inatsisissaq isumaqatigiinniutigineqalerpat toqqaannartumik peqataasussanngortoq. Folketingimi ilaasortaatitatta periarfissiissutigineqartoq atorluartariaqarpaat qularnaarlugulu Kalaallit nunaanni politiit kommunefogedillu akissarsiarissaarnerulernissaat, Paasisaqarusukkuit

Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat pingaarnerpaatinneqassapput

Qularutigineqassanngilaq ulluni makkunani aalassassimaartoqarmat Kommuneqarfik Sermersuumi innuttaasunik toqqissiviilliortitsisumik. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit aamma Suleqatigiissitsisut Asii Chemnitz Narupip tunuarnerata kingorna suleqatigiinniarlutik politikkikkut isumaqatigiissuteqarput. Tamanna valgtekniskiusumik suleqatigiiffiussaaq. Meeqqat pingaarnerpaatinneqarput aamma Inatsisartuni Danmarkip ikiortiserineqarnissaa pillugu Inatsisartut aalajangernerisa kingorna suliniutissat tigussaasut aallartinneqarput. Suliniutit aallartinneqareersut: Meeqqat Paasisaqarusukkuit