Kangiani, Kalaallit Nunaatalu sineriaani meeqqat ikiorneqarnissaat tunngavigalugu Naalakkersuisut Danskit Naalagaaffiannut ikioqqullutik saaffiginnissuteqassasut Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut
Aalajangiineq qaqutigoorluinnartoq: Partiit tallimat ataatsimoorlutik Naalakkersuisut peqquaat meeqqanik ikiuiumaneq akuerissagaat. Kiisami partiit paasivaat meeqqat ikiorneqarnissaat pillugu Naalagaaffeqatigiinnut ikiortissarsiortariaqarnitsinnik isumaliutersuuterput, akuersillutillu. Kiisami partiit suleqatigiilerput,suminngtaanneerneq apeqqutaatinnagu, asuli oqalukkunnaarlutik aamma piviusorsiunngitsunik takorluuijunnaarlutik. Kiisami iterput. Matumuuna ataatsimoorluta nalunaaruteqarsinnaalerpugut, taannalu nalunaarut partiitut pilersinneqaqqaarattali piviusunngortikkumallugu sulisimavugut. Paasisaqarusukkuit
Oqartussaaffinnik tigusisarneq unitsilli – allaffissorneq ingasappallaarujussuaqaaq
Pilersaarutit sussaanngitsut ungasinngitsumi qaqinneqaqqammerput, tassanilu Søfartsstyrelsip, maannalu Fødevarestyrelsip tiguneqarnisaat. Søfartsstyrelsip tigunissaanut sulinermut 35 mio. koruunit atorneqassapput ukiumut, suliamullu atatillugu ilisimaneqanngilaq tigusinissap suliassartaa qanoq sivisutigisumik ingerlanneqassanersoq; kiisalu saniatigut aamma ukiumut 25 millioner koruunit aningaasartuutigineqartassapput oqartussaaffimmi sullissinerup ingerlanneqarnissaannut. Fødevarestyrelse EU inatsisiliarisimasaanniik aqunneqarluni Paasisaqarusukkuit
TULLIANI QINERSILERUIT EQQAAMAJUK
Tasiilaq pillugu piviusulersaarut Sutigut tamatigut erserpoq uangut politikerit malinnaanngilluinnartugut, atuarsinnaagutsigu Meeqqanut, inuusuttunullu aamma inunnik isumaginninnermut Naalakkersuisoq Martha Abelsen, meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnissaannut qujaannartoq. Qanga kingullermik innuttaasunut, inoqatiminnut attaveqarpat – kamannarinerpaavarali: – meeqqat inuusuttullu naalliuttut inunnik isumaginninnerup iluani ikiuisoqanngilluinnarnera kingunipilulimmik? Sooq ikiorneqarsinnaagutta Paasisaqarusukkuit
Atassut marloqiusamik oqaluppoq
Qineqqusaarnerup ataatsip nalaani Naalagaaffeqatigiinnermut angertuunerup nittarsaannissaa piffissatsialaasimasorinarpoq. Sualummik Atassummut. Taamatut periuseqarneq inuutissarsiutigalugu politikerinit atorneqakkajuttarpoq. Qineqqusaariarluni oqariarluni kingorna allarluinnarmik iliuuseqartarluni. Nikolaj Rosingimmi parteeqatai Siumut siuttuuffigisaani naalakkersuisoqatigiinni toqqissillutik akuusarnikuupput anguniaralugu Naalagaaffeqatigiinnerup kipitinnissaa. Atassutimmi sulissutigaa oqartussaaffiit tigoorarneqarnissaat kiisalu tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiisitaliornissaq uffa Paasisaqarusukkuit
Piffiit nutaat – suleqatigiinneq meerartatsinnut iluaqutissanngortitsigu
Ernumanarluinnarpoq Naalakkersuisut takusinnaanngimmassuk nunatsinni meeqqat tujormeqisut pillugit suleqatigiittoqartariaqartoq. Folketingip assamminik isaassilluni suleqatiserinninneranut Naalakkersuisut folketingimilu ilaasortaatitagut marluk naaggaartorniaasaartut meeqqat suli amerlanerusut nappaatipalaanik tunillanneqarput aamma suli amerlanerusut imminut toqunniarlutik eqqarsarparput. Naammaleqaaq. Unitsittariaqarpoq. Allatut iliuuseqartariaqalerpugut. Suleqatigiissitsisuni suleqatigiinnissaq angerparput. Danmarki nukissarpassuaqarpoq nunatsinni amingaatigilluinnaqissaakkatsinnik aamma Paasisaqarusukkuit