Iluamik oqallittarnissarput ilinniartariaqarparput

Politikki iligiilluni arsaattartuunerunngilaq Politikki iligiilluni arsaattartuunerunngilaq, qiimmassaalluni illersuisoqartussaanngilaq qanorluunniit ingerlasoqaraluarpat. Politikki tassaasariaqaraluarpoq eqqarsarluarluni pingaarnersiunissaq amerlanerpaaq iluaquserusullugit tunngaviusumillu suliaq taanna ataqqinaatissaagaluarpoq.    Innuttaasut akuerissappassuk qanorluunniit pisoqaraluarpat ataatsimooqatigiinnut ilaasariaqartugut, taava naggataatigut innuttaasut ajorsartuartussaapput. Qitornaat, ataakkui, angajoqqaavi taakkulu namminneq ajornarsartarput pissaaneqarusunnerup isumatusaarnissaq inangeraagagu Paasisaqarusukkuit

Sussaanngilaq – niuernerlunneq

Tupinnanngilaq Kalaallit Nunaat pisiareqqunngimmat.  Amerikamiut præsidentiata sianilluanngitsup siunnersuutaa kikkunnik tamanik attuivoq. Aamma uppianeq sumi tamaaniippoq. Tamannalu immini alianarpoq. Nallinnartuunngilagut, ukiuni 40-nik akisussaaffik tigumminikuuarput   Ersarissorsuarmik uppertikkuminartuunerussaaq isumaqaraanni atugarissaalerumaartugut USA-mit bloktilskudinik pisalissagutta. Amerikamiut iligaagut kisianni Danmarki, NATO-mut ilaasortat nutat aamma ilaatigut Paasisaqarusukkuit

Qanoq Danmarkim suleqatiginiarsinnaavarput?

Suleqatigiissitsisuni taligut nakkartinnaveerpagut inunnik isumaginninneq pillugu amerlanerussuteqartut akuerimmassuk Danmark suleqatiserineqassasoq. Kisianni tassunga atatillugu qanorpiaq iliussaagut? Aajuku uangut isumarput naapertorlugu iliuuserineqarsinnaasut: Isumagitigu ikiuinerup kingunerisa sivisuumik atanissaat Isumagitigu Kalaallit Nunaanni tarnip pissusaanut immikkut ilisimasalinnik, sociologinik aamma ilisimatuunik uangut kulturitsinnik tunuliaqutalinnik eqqarsaqatigiittoqarnissaa suleqatigalugit Paasisaqarusukkuit

Meeqqat inuusuttuaqqallu ikiorneqartariaqarput. Massakkut! 

Ullumi Inersuarmi meeqqat ikiorneqarnissaat pillugu oqaaseqaasiarput: Kangiani, Kalaallit Nunaatalu sineriaani meeqqat ikiorneqarnissaat tunngavigalugu Naalakkersuisut Danskit Naalagaffiannut ikioqqullutik saaffiginnissuteqassasut Naalakkersuisut peqquneqarnissaannik Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. (Inatsisartunut ilaasortat Partii Naleraq, Demokraatit, Atassut, Suleqatigiisitsisut aamma Inuit Ataqatigiit) Oqalugiarnerit nipilersuutitut ipput, nipilersuutip imaata nuannernersaa unillatsiarnermi Paasisaqarusukkuit

Nunanut allanut politikkimut pikkorinnerusariaqarpugu

Immikkoortuni periarfissaqarfiusuni joint committees ajornartorsiutitaqanngitsumik aallarteriartigu. Tamatta nunanik allanik suleqateqarnissarput ersigaarput tassanilu ajorsartutuaasussat taassaapput -uangut – big time. Maluginngitsoorsinnaanngilara USA issittumik isumalioqatigiisitat ataatsimiinneranni oqarmat, Issittumik akuunerorusullutik. Tassa imaappoq taava qularnaarneqarsinnaassaaq assigiinngitsut aningaasaliiffigineqarnissaat pitsaasumik isumaqatigiinniarnikkut. Immaqa attaveqaqatigiinneq tapullugu. Nunanut allanut politikkimut Paasisaqarusukkuit

Ilinniartitsisussaaleqineq

Tusartuarparput ilinniartitsisut soraarartut. Allaat atuartut tusagassiutitigut saqqummerput mianersoqqusillutik. Eqqartoqqusaanngitsunik ammaallaqqippugut ajornartorsiutigullu eqqartortarlugit, kisianni malitseqartitsineq ajungajappugut. Politikerit tungaanniit. Naammaleraluarpoq. Ilungersornerusariaqarpugut ajornartorsiutitta iluarsinissaannut. Soorlu ilinniartitsisussaaleqineq eqqarsaatigalugu. Ukiorpassuarni eqqartornaveersaartarparput ilinniartitsisussaaleqineq, naak oqaatigineqartuaraluartoq. Nalunaarusiortoqarnikuuvoq aamma erseqqissaassutigineqarnikuuvoq – aamma – ukiorpassuarni. Meeqqat atuarfiat ilungersorpoq, naammattumik Paasisaqarusukkuit

Innarluutillit Kalaallit Nunaanniit qimarrapput

Inuit pisinnaatitaaffiinut Institutti Naalagaaffiit Peqatigiinnut: Innarluutillit Kalaallit Nunaanniit qimarrapput Innarluutilinnut inatsit 2017-mi naammassereersimasussaagaluarpoq 2018-mullu kinguartinneqarluni, taamaakkaluartorli malunnarpoq 2019-mi aamma naammassineqarnavianngitsoq. Imaluunniit? Danmark Kalaallit Nunaallu ungasinngitsukkut Naalagaaffiit Peqatigiinnit sukumiisumik misissuivigineqassapput, innuttaaqataasut innarluutillit pisinnaatitaaffiit pillugit. Tillioq, Innarluutillit Illersuisuat allallu innarluutillit kattuffii nunatsinniittut Paasisaqarusukkuit

Qarasaasiat silarsuaat ulorianartoq …A suna?

Inuppassuit utaqqisinnaassuseqarlutik nakkussisarput eqqarsaatigalugit appsit soorlu  Facebookitut, Snapchatitut, en firewall-popupitut ittut imaluunniit nalunaarutit oqartut mailit imaluunniit linkit toorneqassanngitsut nassiunneqarsimappata inunnit ilisarisimanngisanit, qarasaasiap silarsuaata isumannaatsuunissaa pineqartillugu. Inuit ussassaarillaqqissut kipparissunik issallit sukkasuumik allassinnaasut nassiussisuusarunarpoq tuniniarlugit gadgetsit atorfissaqartinngisagut. Immaqaluunniit suleqatigiit hacktivistit taaguuteqartinneqartut Anonymousinik Paasisaqarusukkuit

Meeqqat Atuarfiat pitsanngorsartariaqarpoq – Iliuuseqarasuartarnerit aallartittariaqarput massakkut

Nunami tamarmik meeqqat atuarfii pitsanngorsartariaqarput nunap ungataaniit ilinniartitsisunik atuinissaq pineqaraluarpalluunniit, inuutissarsiutit atuarfiullu suleqatigiinnerunissaat pineqaraluarpalluunniit imaluunniit pineqaraluarpat meeqqat makittarnissaat atuariartorlutillu. Meeqqat atuarfiata pitsaassusaa massakkut akuerineqarsinnaanngilaq aamma meeqqat atuartut ilisimasaasa qaffasissusaat meeqqat atuarfiat qimakkaagamikku. Nalunaarutit naatsorsueqqissaarnerillu ukiuni kingullerni takutippaat nukarlerni ingerlalluarsimangaanni aamma Paasisaqarusukkuit

Isumalioqatigiisitat naammaleqaat – suleqatigiinneq aqqutissatuaavoq

Innuttaasut Eqqisseqatigiinnissamut isumalioqatigiisitaq alla pisariaqartinngilaat, soorlu Ineqi Kielsenip S-meersup siunnersuutaatut taassuma qinigaassaguni tamanna suliniutiginiarmagu. Innuttaasut pisariaqartinneruaat Peqqinnissaqarfiup pitsanngorsarluarnissaa. Meeqqat inuusuttullu ulorianartorsiortut pisariaqartippaat inunnik isumaginninnerup ingerlallualernissaa. Innuttaaqatitta innarluutillit massakkorluinnaq pisariaqartippaat sinaakkut ataqqinarnerusumik inuuneqalernissamut periarfissiisut. Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsut pisariaqartippaat housing-first, angerlarsimaffeqalerusullutik aamma tarnikkut Paasisaqarusukkuit