Kalaallit Nunaanni tamat oqartussaanerata innuttaasunillu peqataatitsinerup killiffia naammaginartumik inissisimanersoq pillugu apeqquteqaat aallaavigalugu oqallinnissamik siunnersuut
. (Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni)
Tamat oqartussaaqataanerat ullumikkut ajornartoorfiua?
Aap taamaappoq. Piffissami qinigaaffimmi uani misigisatta ilaat naatsumik saqqummiutilaassavagut:
Paragraf 37 naapertorlugu apeqquteqaatinik akisiumanngittarneq. Naalakkersuisut eqqaasissavagut Inatsisartut qinersisartut sinnerlugit toqqaannartumik apeqquteqarajuttartut, ilaannilumi Naalakkersuisut eqqumaffigisassaannik ikiuutitut, soorlu Covid-19, tamassumunnga iliuusussatut pilersaarut sillimaniarsinnaanerlu aamma Naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinnissamik pisariaqartitsinerup piareersarnissaa pillugit pgf. 37 naapertorlugu apeqqummik januarimili nassitsigatta.
Inuiaqatigiinni apeqqutinik annertuunik peqataatitsinissamik ajornartorsiutit. Inuiaqatigiinni apeqqutit annertoorujussuit pillugit suleqatigiinissamik ajornartorsiutit ameranikooqaat, ilaatigut aamma Covid-19 pillugu. Tassani immikkut ataatsimiinnermi aningaasatut inatsisip allanngortinnissaa pillugu aamma Covid-19-ip kingunerisa iliuuseqarfiginissaannut annertusisamik piginnaatitsinermi aningaasanut atugassanut atatillugu aamma illut arsaarinnissutaasinnaanerannut annertusisamik piginnaatitsinermut Covid-19-umullu tunngasunut taamatut ittunut atatillugu inatsisinik saqqummiunneqartunut atatillugu partiit akimorlugit naapigiaaniarluni suleqatigiinnissamik pisariaqartitsisoqarpoq, pisariaqartitsisoqarluinnarpoq.
Naalakkersuisut partiillu tapertaasut suleqatigiinnissamik kissaateqavippata tamanna pillugu inatsimmik atuutilersitsinnginnermi partiit tamaasa akimorlugit pimoorissilluni sukumiisumillu sulisoqarsimassagaluarpoq. Ilaatigut ulloq atorunnaarfissaa pillugu ajornartorsiuteqarpoq, tamannalu isumaqatigiinniarnivissamik kissaateqarsimagaluarpata ajornaquteqanngitsumik aalajangerneqarsimassagaluarpoq. Assiliissutit saavanni suleqatiginnikkususeqarnermik oqarneq taassumalu kingorna matut matoqqasut tunuanni tamat oqartussaanerat akerlilerlugu iliorneq atorsinnaanngilaq. Tassumalu ajornartorsiummut tullertut ingerlateqqippaatigut:
Ataatsimiititaliat atortullu isertugaasutut imatut neqinneqarput, isumaqarnarsilluni tamanna aningaasarsiutaasinnaasoq. Taamaakkaluartoq aningaasanik isertorluni atuisoqartarpoq.
Kalaallit Nunaanni ullumikkumut aningaasaliinerit annertunersaannik suliami, oqaaseqartoqaqqusaanngilaq, innuttaasullu isumaqatigiinniarnermik, tamassuma aalajangiiffinissaanut tunngaviusunik naatsorsuinernik tamanik allanillu paasisaqarsinnaanngillat.
Tamat oqartussaanerat tamanna qanoq annikillisinneqarpa? Imatut annikillisinneqarpoq illuatungiliuttut siunnersuummut tassunga paasissutissatinik naatsorsuinernillu innersuunissamut tunngivissaqarpiaratik paasissutissanik paasiniagaannik tunngalersuutaat TAMARMIK tunngaveqarnerat. Aamma nalunaarusiani il.il. kukkunerusinaasunik innersuussisinnaanatik.
Tamassuma kinguneraa akerliliilluni tunngavilersuinerup annikillisinneqarujussuarnera, aamma kisitsisinik naatsorsuinernillu tunngavilersorneqarsimagaluartoq, tamassumalu kinguneraa partiit aalajangiisuusut akerlerisanik eqqunngitsumik mamarliinerat oqarlutillu naatsorsuinitik ilisimanngikkaat tunngavissaqanngitsullu. Tunngavigisaq isertuunneqarpat isertugaasutullu naqinneqarsimappat suliallu tamanit ersarissumik pissarsiarineqarsinnaassagalurtut pillugit uukapaatitsiniaaneq ajornartorsiutaapput.
Uggornarpoq, pisariaqanngilaq naammaannavissuullunilu. Annertuunik kinguneqartussamik aalajangiisinnaagaanni tamakku pillugit soorunami aamma ammasumik ingerlatsisoqarsinnaavoq. Tamannami tamat oqartussaaneranni tunngaviuvoq.
Suleqatigiinneq ammasumillu ingerlatsineq taamaallaat suliat akerleriissutaanngitsut pineqarpata imaluunniit suliat toqqaannartumik naligiillunilu illersuisinnaassuseqanngikkaanni suleqatigiinnerunngilaq ammasumillu ingerlatserunani.
Akisussaanissamik, akissarsinissamik nalakkersuisoqatigiinnillu tapersersuisoqarnissamik – aamma ikinnerusuteqarlutik naalarsuisutut – kissaateqaraanni, akileraarutut sumut atorneqarnersut sunalu tunngavigineqarnersoq inuiaqatigiit aamma nassuiaanneqartariaqarput.
Soorunami taamaappoq.
Inersuarmi nikarnarsarneqarani oqallissinnaannginnerput pakatsinarpoq, oqaluttarfimmiillu sakkutut tamanna atorneqaqqittarpoq allanngunissamillu kissaateqavinnermik takutitsinani. Allarluinnaavoq matoqqasuarneq, erseqqissuliunnginneq uppernarsaatissaqannginnerlu.
Aalajangiinerit illersorsinnaanngikkaanni uggornartuusoq paasineqarpoq – aap sakkortuvoq – kisiannili akissarsiarissaarneq mikrofonillu saavanut inissinneqartaruaq uggornarluinnarpoq – akuttunngitsumik akerlilerneqarani – imaluunniit ilalerneqarluni?
Ajornakusoortunik akisussaassuseqarneq taarserniarlugu. Tamatigullu akisussaassuseqarnissamik kissaateqanngikkaanni allat ingerlatsilersinneqartariaqarput.
Siunnersortitut taaneqartut atorlugit USA-p aningaasaliinera pillugu suliami – ikinngutitsinnut ilisigisatsinnut pitsaalluinnartumik isumaqatigiissusiortoqarsinnaassaaq. Kalaallit Nunaata, Danmarkip USA-llu akornanni suleqatigiit pingasut akornanni tamanna naammattumik matussuserneqarsimassaaq. Imaluunniit MoU-ni suliarineqartuni. Ajunngilluinnarpoq.
Kisiannili nassuiaatissaqavinnginneq pissutaanersoq naluarput.
Suleqatigiissitsisunit uteqqissavarput: Naalakkersuisoqatigiit partiillu tapersersortaasa SIUNNERSUUTERPASUI peeqqissarluta akuerisarnikuuagut. Qineqqusaarnermi neriutsuut piviusullu TAAMAALLAAT naapertuutinngikkaangata aalajangiinnerniluunniit isumaqataanngilluinnarutta akerliusarpugut apeqquteqarlutaluunniit
Kisiannili suna pineqarpiarnersoq ilisimanngikkaanni isumaqataanissaq isumaqataannginnissarluunniit ajornakusoorpoq. TAMANNA tamat oqartussaaneranni ajornartorsiutaavoq. Tamassumani matoqqasumik ingerlatsineq pivarput. Ilaatigut.
Matoqqasumik ingerlatsineq eqqartortillugu, partiip tapersersortaasup Demokraatit aamma Siumut akornanni naalakkersuisooqatiginnissaq qano pinersoq aamma apererusussinnaavugut?
Tamanna pillugu oqaaseqartoqarnikuunngilaq, innuttaasut uagullu paatsuunganerujussuarnitsinnik kinguneqartumik. Arlaannik pisoqassava?
Aperivugut Naalakkersuisut piffissami qinigaaffimmi uani oqaluttuarisaanermi taarseraannerujussuit pissutigalugu aammalu partii tapersersortaasoq suut pillugit sunniuteqarsinnaanersoq sunniuteqarsinnaannginnersorluunniit suli paatsuunganarnerummat. Oqartarput aalajangeeqataallutik tulliutillugulu assatik asattortarlugit. Eqqortormi tassaavoq aalajangiisuullutik taasisartut Inersuarmilu
Immikkoortut tamarmik isumaqatigiinniutigineqanngippata amerlanerussuteqartoqarnavianngilaq.
Partii tapersorsortaasoq aamma siunnersuutinik saqqumiissinnaavoq akuerineqarnissaallu piumasaqaralugu nuannarineqanngippatali akisussaajumasartik, taamaalillutillu nuannarineqanngippat pinngitsaaliinertik akisussaaffiginagu Naalakkersuisut akisussaasuut pinngitsaalisarlugit.
Aaqqissuussineq soqutiginartuuvoq.
Ammanerungaartumik ingerlatsisoqaraluarpat aammalu tamat oqartussaaneranni nalinginnaasumik ileqqorissaarneq malittarisassallu ilumoorluni nalinneqaraluarpata isumaliutersuutit tamakku tamarmik tunngavissaqarnavianngillat.
Taamatut pisoqanngippat pasitsaassinissamut, inuiaqatigiit mamarliinissaannut tunngaviliisoqassaaq, eqqortumillu oqarluni sanngiitsuunermik ersarissumik takutitsinerulluni. Aalajangiinerit miserratinerat. Tamanna uggornarpoq.
Isornartorsiuineq ingerlateqqillugu, Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata TAMARMI naalakkersuisorigaat eqqortuuppat isornartorsiuinerit annertunersaat inuttut tiguneqartarput. Aamma uanga aammali Naalakkersuisut partii tapersersortaat aallat aammalu Inersuup Naalakkersuisui tamarmik.
Unneqqarissaarlutik innuttaasut TAMAASA sullisissavaat, taamaaliortarnersullu imaluunniit siunnersuutinik saqqummiinissamut pinngitsaaleeqattaartarnersut, namminerlu siunnersuutit taasinermi pinngitsaaliisuusarnerat pissutigalugu nipangertarnersut paasiuminaappoq.
Tamassuma Inersuarmi aalajangiiniartarnerit tamaasa paasiuminaatsilersarpai.
Inersuarmi unitsitaaneq, siunnersuutit tunngavissaqarpiarani kingunertinneqartarnerat unillatsiarnissamik qinnutiginnikkaangatta tusaajumaneqannginneq, inuiaqatigiinut pingaaruteqartunut aalajangiinermi peqataatinneqannginneq misigisarnikuuarput, allanik aamma taasaqarsinnaagaluarpugut. Tamat oqartussaaneranni tunngaviusumik atugassaritinneqartut oqallinnermi ”qatangiinnarneqarpata” nipangiinnartarnikuuvugut, aammalumi ilaatigut ajornartorujussuarnik aalajangiinerit pineqarpata. Inuit politikkimik ingerlaterusussuseerutinneqartarput, ajornerpaavorli kussittoqaranik ingerlatsisoqarunnaarsitsisinaannginnerput pisariaqartitsisunullu aaqqiissutissanik pitsaasunik saqqummiisinnaannginnerput pissutigalugit innuttaasut pitsaanerusunik atugassaqarniarlutik nunat allanut nuuttarnerat. Inuit atorfissaqartitagut nunatsinnit qimaatittarpagut. Tamarluinnaasa.
Tamakku saniatigut sulianit isumaqatigiinngissutigisatsinni isumaqatigiissutigisagut amerlanerungaarput, Naalakkersuisullu illuatungiliuttut siunnersuutaannik pitsaanerusumik ilanngusisarnissaannik kaammattorusuppagut.
Nersualaarinnanili ajorinngittoqassanngilaq, isumarpungalu pingaartumik suliani annikinnerusuni, peqqissuseq, ilinniartitaaneq il.il. pillugit suliani Naalakkersuisut illuatungiliuttut siunnersuutaannik ilanngussilluarnerusalernikuusut. Naapittoqartarpoq, ingerlaavartumik peqqissaarlunilu ilisimatitsisoqartarpoq, ataatsimiititaliani allannguutissatut siunnersuusiortoqartarpoq tassanilu oqaloqatigeeriaaseq ataatsimut isigalugu pitsaasuuvoq. Qujanaq!
Isornartorsiuinerli uterfigeqqillugu, aamma nammineq suleqatigisanut akuttunngitsumik akiliisoqartarneratigut Naalakkersuisut tatigineqannginnerat misigisarnikuuarput. Tassa Naalakkersuisut iluaqutissarsisitsippata ingerlaannarnissaannik taamaallaat taasisoqartarnera. Taamatut pisoqartarneragiut Naalakkersuisuunissaq ajornaatsuinnaanavianngilaq.
Uani akeqanngitsumik siunnersuuteqarfigissavassi:
Illuatungiliuttut peqataatittarussugit ingerlaavartumik allatut amerlaerusuteqartitsisinnaavusi, siunnersuutisi akueritinniarlugit annertuunik iluaqutissiinasi. Inuiaqatigiillumi siamasissumik tapersersorneqarnikkut pissarsiaqassapput siunnersuutillu ingerlateqqinneqarnissaat periarfissaqartorujussuussalluni.
Aamma isornartorsiutit inatsisiliornernilu asigiinngitsuni kukkussutaasinnaasut suujunnaarsissavai. Tamakku tamarmik aningaasat immikkoortinneqareersut atorlugit. Politikkerit sulinerunissat sulilluarnerunissaallut pisariaqaannarpoq. Amerlasuut ataatsikkut aaqqinneqarsinnaapput.
Tamakkut tamaasa oqaatigereerlugit imatut oqaqqilaarusuppugut:
Pissaaneqaraanni akisussaasoqartarpoq. Akisussaaneq immikkut ittoq. Aamma nammineq oqartussaaneq sungiusimagaanni isumaqanngilaq inupataatut atuutitsisoqassasoq. Eqqortumik siuttuunermi ilaapput innarliinnginneq, kamagittarneq, amerlanernut iluaqusiineq. Innuttaasut tusarnaarluarnerat ikinnerussuteqartut aamma peqataatillugit
Tamanna tunissutaavoq immikkuullarissoq, ataqqineqarneq immikkoorluinnartoq, nammineq siunnersuut akuertinneqarnissaannut atorneqaannarput imminuinnarlut eqqarsaatigaluni atorneqarpat naleqassusia kimeerutsinneqartussaq annikillisinneqartussarlu.
innuttaasut amerlaqisutigut suaartartarput. Kattuffiit, sulisartut peqatigiiffii, akerliussutsimik takutitsineq peqataatinneqarnissamik tusarniaannarneqarnissamilluunniit qinnuiviginninnerit. Tamakku tusaajumaannginnarneqartarput.
Iliuuseqariataarineqartarnikut atunnginneqanngissaannik sakkortuumik qinnuiviginnippugut; ukiut pingajuat avillugu-pingasuni siullerni Iliuusererusutat tamaasa akuerineqartarnerat, uanilu suliat ajortut tamarmik saqqummertarput, ukiumilu kingullermi suliniutit nuannarineqartut atorlugit.
Aaqqissuusseqqinnginerit nassueritiginissaannut assersuutigalugulu aningaasanut inatsimmi agguaaqqinnissamut siamasissumik taperserneqarnissamut sapiissuseqarneq tassaavoq aqutsisuuneq. Ammaassinissamut aalajangiinerillu pillugit isornartorsiorneqarnissamut sapiissuseqarneq, aamma akerlilersorneqaranni – pingaarnerpaajupput; inersimassuunissamut inuttut akisussaassueqarnissamut sapiissuseqarneq – assiliisoqanngikkaangat meeqqatut akerlerisat uumisaarnagit, peqataatitsinissamut naaperiaaffeqarnissamullu sapiissuseqarneq pingaartorujussuupput.
Kisimi pissaaneqarneq pineqanngilaq. Pineqartoq tassaavoq tamassuma silatusaarluni atornissaa.
AKERLIUSOQARNISSAA, ILLUATUNGILIUTTOQARNISSAA, NAAPEQATIGIIFFEQARTOQARTARNISSAA pillugit tamat oqartussaaffeqarput. Tassamiuna alaatsinaattoqarnissaa pissutigalugu illuatungiliuttoqartoq, tassarpiaavoq naalakkersuisut akisussaassuseqarneq pillugu malittarisassaqarnikkut salliuliornissaq pinngitsoortinniarneqartoq, INNUTAASUNUKU ataqqiniarlugit taammatut aaqqissuussisoqartoq. Tamaattoqanngippat niuerneq tunngavigalugu aaqqissuussinissaq toqqarneqassaaq, ilaqquusumik ataatsimeersuarmi akerliusoqarani.
Peqataatitsisoqanngineranut assersuutissarpassuaqarpoq. Oqallinneq una siunissami pitsaanerusumik tamanillu peqaatitsinerulluni tamat oqartussaalernissaannut suliniuteqarnissatsinnut isumaqatigiissuteqarnissamut tunngavittut atorneqarli. Annertunerungaartumik peqataatitsineq, suliani ammasuuneq aamma uppernarsaatinik tunngavilersuutinillu saqqummiisarneq.
Aamma akerlilerneqarnermi. Akerlilerneqarneq navianartuunngilaq.
Tamanna pitsaasumik atoraanni, taava inuiatigiinnik nukittunerusunik pilersitsisinnaavugut.
Inissat kinguaatoorutigineranni, kigutigissaanerup nutarterneqarnissaanik, peqqinnissaqarfiup pitsanngortinnissaanik,atuarfiit ikiorneqarnerunissaannik amerlanerusut ilinniakkaminnik naammassisarnissaannik ataatsimoorluta suliniuteqarnissaatsinnik pisariaqartitsisoqarpoq.
Covid-19-imut atatillugu ikiuutit pitsanngortinnissaasa, utoqqaat pitsaanerusunik naapertuarluarnerusumillu atugassaqarnissaat, navianartumiittortatta pitsaanerusumik isumassorneqarnissaat paarineqarnissaallu, meeqqanut, nakuuserifigineqartartunut nakuusertartunullu assatsinnik isaassinissatsinnik ullumikkornit pitsaanerusumik pisariaqartitsisoqarpoq.
Allarparparsuit akornanni.
Ataatsimoorluta sulinitigigutsigit pitsaanerusunik aaqqiissuteqassaagut.
Tamatigut suleqatiginnikkusuppgut, tamatigut oqalliseqataarusuppugut, tamatigut assagut isaakkusuppagut.
Aammali aalajangerneqartut ingerlanneqartulluunniit kukkusuusut isumaqarutta ersarissumik naaggaassagut.
Ammasuunerup isornartorsiuisoqannginnissaa assiginngilaa, aqutsisut qaqugukkulluunniit aqutsisunit aqunneqartumik isornartorsiusinik malersuinerat. Pissaaneqartut qummut tillueriartarnerat takujuminartuaannarpoq, kisiannili ammut tillueriartarnerat qaqutigut ajortumillu iliuuseqartarnerat, naleqannginnerutitsilluni, tusaajumannnginneq toqqaannartumilluunniit akeqqersimaarneq qaqugitugt takujuminartuusarpoq.
Tamanna takujuminanngilaq.
Immitsinnut assatsigut tigusariaqanngilagut ataatsimoorluta tussiarluta. Nallinginnaasumik ileqqurissaaginnarsinnaavugut ataqqinnillutalu, politikkimut tunngassuteqanngitsunut isornartorsiuineq uumissuinerlu pisariaqanngillat.
Innuttaaut pissutigalugit tamatta maaniippugut. Tatigaatigut, sukkulluunniit sapinngisatsinnik iliuuseqarnissarput tatigaat naatorsuutigalugulu – tamaaniittunut tamanut – inuiaqatigiinnut pitsaanerpaanik sinaakkusiinissarput.
Tamanna malitsigu nunarsuarmilu tamat oqartussaaffigisaanni inatsisartutut allatut sulineq aallartitsigu; ammasuuneq, unneqqarissuuneq, pissaaneqartut immikkorluinneq sakkortusisamik akisussaanerat aamma taamaallaat sillimaniarnermut immikkut tunngasut isortugaatillugit, aammalu suliariumannittorssarsioreernermi – soorlu mittarfiliornerni – atortut uppernarsaatillu tamaasa saqqummiuttarnerisigut.
Oqaaseqarsinnaagama innuttaasunut qujanaq.