Suleqatigiissitsisut nunatsinni sumiiffinnit tamanit saaffiginnissutinik arlalinnik apeqquterpassuarnillu tigusaqallattaarput. Apeqqutit arlallit ulluinnarsiutinut tunngassuteqarput, apeqqutit akiuminartut. Eqqiluisaarneq, mattusimaqqusinerit, angalanerit, nappaammik tunillatseratarsinnaanerit pillugit il.il. Ikiorusuppatsigit, immitsinnummi ikiorluta ajornartoorneq qaangissavarput.
Amerlanerpaartaasali upalungaarsimanissamut pilersaarutigut qanoq isikkoqarnersut pillugit aperivaatigut. Toqqissisimarusukkamik paaserusuppaat najukkaminni ikiorsiiviit inissaarussappata amigalerpataluunniit ikiorneqarsinnaallutillu annanneqarsinnaanerlutik.
Illoqarfiit minnerniit nunaqarfinniillu Air Greenlandip, Arctic Umiaq Linep, Disko Linep, Sakkutooqarfiup, umiatsiamillu angallassisartut namminersortut napparsimasunik angallassisariaqalernissaannik isumaqatigiissuteqartoqarpa?
Illersuutissat naammappat, atortussat naammappat? Apeqquterpassuit akineqarnissaat utaqqineqarput.
Perulullutik napparsimasorpassuarnik silaannakkut angallassisariaqalissagutta Danmark ilaatigullu nunat sanilerisagut sunik isumaqatigiissuteqarfigineqarpat. Sumi inissaqartinneqarpugut, kikkut ikiussavaatigut?
Neriunniarta amerlasoorpassuarnik qaquguluunniit angallassisariaqalernavianngitsugut, kisianni pisariaqalissappat suna pilersaarutigineqarpa?
Tamatta akissuteqarfigineqarnissarput pisariaqartipparput, tamatta eqqissisarneqarnissarput pisariaqartipparput, maanilu ajortoqassappat sillimaniarnerup pitsaanerpaaffianiinnissaata paasinissaa pisariaqartipparput. Pilersaarutit tusarnissaat takunissaallu pisariaqartipparput, taamaasilluni oqartussat nakkutilliinertik pillugu ilisimatitsippata innuttaasut ilisimatinneqarlutillu, imminnut eqqissisassapput.
Maannakkut saqqummiunneqaqqammerpoq nunarsuaq tamakkerlugu tunillatsissimasut uppernarsarneqarsimasut 500.000-iusut. Københavnip mittarfiani ukioq kingulleq martsimi timmisartut ullormut 450-it mittarput. Ullumikkut timmisartut arfineq-pingasuinnaat ullormut mittarput. Nunatsinniit napparsimasorpassuit angallannissaannut ”silaannakkut ikaartarfimmik” pilersitsissagutta Kangerlussuarmi qanoq iliussaagut? Piareersimavugut, sillimavugut inissaqarlutalu?
Napparsimmavinnut allanut isumaqatigiissutit inissinneqarpat, aamma ilungersunartumik sulineranni attuuttussanik? Apeqqutit pingaaruteqaqisut akineqartariaqarput.
Asasagut nunatsinni politikerit, takorlooruminaatsut pissappata suut pilersaarutiginerisi pillugit ilisimatissinnaavitigut. Qanorluunniit akeqassagaluarpat iliuuseqarnissamut piareersimasusi, pilersaarutisi qajannaatsuusut eqqarsaatigilluagaasullu, piviusunngortinnissaannullu akisussaassuseqartuunersi malissagissi. Innuttaasut, tamattalu, tamassumuuna akissutissarsinissarput aammattaaq nappaammik misissuinermut periutsinut sutigullu tamatigut malinnaasinnaaneq pisariaqartipparput. Tamassuma ataatsimuussuseq, toqqissisimaneq ataqatigiinnerlu nukittorsassavai. Paasisaqarnerugutta toqqissisimanerulissaagut.
Siunissami pisinnaasut takorloorneqarsinnaasunut tamanut oqartussat nakkutilliinerannik pilersaaruteqarnerannullu tatiginninnissaq toqqissisimaffiginissaallu ulluni makkunani ajornartoorfiusuni pingaaruteqartupilussuuvoq. Piffissami nutaajunerusumi maannakkorpiaq peqataatinneqarnissaq, ammasumik periuseqarfigineqarnissaq ataqatigiinnissarlu pingaaruteqarnerpaavoq. Apeqqutit pigaagut ilissilu akissutissat pigigisi takutittariaqarparsi.