Ikiorsiissutissanik siullernik nukinginnartumik naammassinnittoqarmat nersualaarneqassapput. Kalaallit Nunaanni kisimiilluni suliffeqarfiutigineqartut suliffeqarfeeqqallu amerlapput. Taamaakkaluartoq Sanaartornermut Illuliortitsinermullu Aningaasaateqarfik imaassanngilarput.

 

Tunillaassuunnerup killilersorneqarnissaanut suliniutit aallartinneqarsimammata Suleqatigiissitsisut nuannaarutigeqaat. Tusarneqarnissaq unammillernartuusimavoq, kisianni timmisartuussinerit unitsinneqarput, nappaat pillugu mattussaaqqasoqarpoq katerisimaartullu killilersorneqarlutik. Nassuitsumik peqquteqarluta unitsitsisoqassasoq siusinnerusukkut kissaatigisimavarput partiillu siuttuisa ataatsimiinneranni arlalinnik suliniuteqartoqassasoq siunnersuutigisimallutigu. Maannakkut piffissap takutikkumaarpaa annikippallaarsimanersoq kingusinaarsimanersorluunniit. Nalunarput qanoq ajortigisumik eqqorneqarumaarnerluta aamma ilaquttatsinnik, kammalaatitsinnik suleqatitsinnillu Covid 19-imut annaasaqarumaarnerluta naluarput.

 

Naak suliniutip aallartinneqarnera kingusinaaraluartoq Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnut ikiorsiissutissat allatut isikkoqarput. Sulisitsisut suliffeqarfeqarfimmilu illuatungeriit aamma Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit toqqammavigineqartussap inissinnissaa ulapputigisimavaat. Danmark ikiuunniarluni neqeroorsimavoq.

 

Peqquteqavissortumik ikiorsiissutip ilaa Immikkut Ittumik Ikiorsiissutissanik taaguuteqarpoq. Takornariartitsisoqarfik assut eqqugaavoq. Unnuisoqartussaananilu arfernik takornariartoqarnianngilaq, naluarpullu tamanna qanoq sivisussuseqassanersoq. Ikiorneqarnissamik maannakkut pisariaqartitsisoqarpoq tamannalu Immikkut Ittumik Ikiorsiissutissaniit isumagineqassaaq.

 

Takornariartitsisoqarfimmi isertitat qaffannissaannut kissaateqartoqarnermi misigisassanik unnuiffissallu tungaatigut inuussutissarsiorfiup uumatiinnarnissaa pisariaqarluinnarpoq. Inuussutissarsiorfiup tamarmi siuariartornera ajornartoornerup killormut saatippaa, maannakkorpiarlu takornarissanik amerlanerusunik nunatsinnut tigusisinnaanngornissaminut nutaanngorsarneqarnissaa alliartornissaalu naatsorsuutigineqarnikuugaluarpoq.

 

Kalaallit Nunaannili suliffeqarfiit amerlanerpaartai mikisuullutillu akunnattumik angissuseqarput kisimiillunilu suliffeqarfiuteqarfiullutik – SMV-nik taaneqartartut. Tassa suliffeqarfiit qulinik hunnorujunilluunniit sulisullit. Inuit taama amerlassuseqaratta tamanna paasiuminarpoq. Ajornartoornermit eqqungaareerput Corona virusilu peqqutaalluni kinguariarnermik suli misigisaqassallutik.

 

Ikiorsiissutissat suliarineqarnerilu nersualaarusuppakka. Suliaq kusanaq. Tamanna ilutigalugu naalagaaffeqatigiinnermi ilaasortaanerput nuannaarutigisorujussuuarput. Ikiorsiissutissat Danmarkimi Naalakkersuisut akuersissutigisimasaat naalagaaffeqatigiiffiup immikkoortuinut tamanut atuupput. Ikiorneqarnissarpulluunniit noqqaassutigisariaqarsimanngilarput, tamattalu nuannaarutigisatsinnik piuvoq.


Coronamik ajornartoornerup kingorna ineriartorneq – innuttaasunut nalinginnaasunut pinartumik sanaartornissaq suli pisariaqartinneqarpoq

Pitsanngorsaanissamulli siunnersuuteqanngippat nersualaarinnittoqarsinnaanngilaq.
Aningaasat ikiorsiissutissat ilaatigut Sanaartornermut Illuliortitsinermullu Aningaasaateqarfimmeermata ernumassutigisorujussuuarput. Taakku aningaasat ajornartoornerup illuatungaani ineriartortitsinermut atorneqarnissaat takorusunneruarput. Maanna pisortani IT-mik suliniutinik pilersaarusiortoqarsimavoq, 500 millionit sinnerlugit. Suliniutit taakkua unitsikkallarneqarsinnaapput, tassanngaanniillu aningaasat ikiorsiissutissanut nuunneqassallutik taamaasilluni Sanaartornermut Illuliortitsinermullu Aningaasaateqarfik atorneqassanngilaq.

 

Aammattaaq suliffeqarfinni akissarsianut tapiissutissanik ikiorsiissutissaqarpoq. Sulisumut ataatsimut qaammammut tapiissutit 21.000 tungaanoorput, suliffeqarfiup sulisuinut, suliassaqanngikkaluarunilluunniit.
Akornuterujussuaqarporli, sulisormi qaammammut akissarsiaminut tapiiffigineqarnerminut sapaatip-akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik feeriarnissamik akiliisassaaq.
Sulisoq feeriassaminik katersugassaarukkuni qaammammut ataasiarluni sapaatip-akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik akissarsiaqanngiivilluni feeriartitaasassaaq. Tamanna angerlarsimaffippassuarni ajornartorsiortitsivoq. Aningaasaqarnermut inatsimmi aningaasat aaneqarsinnaapput, suliniutit inuiaqatigiit ingerlalluaqqilernissaata tungaanut utaqqisinneqarsinnaapput.
Amerlasuut aningaasaqarnermikkut ilungersuuteqareerput, tassani annertuumik pitsannguinissaq inissaqarpoq.

Sanaartornermut Illuliortitsinermullu Aningaasaateqarfik kingornatigut tamatta atorfissaqartissavarput, taamaattumik suliniutit pilertortumik atorfissaqartinneqanngitsut unitsikkusunneruagut. Init oqunngitsut, atuarfiit, suliniutillu allat inuiaqatigiinnut tunngasut Sanaartornermut Illuliortitsinermullu Inatsimmi allassimapput. Taakkua taamaatissanngilagut. Taamaammat ernumanarpoq.

 

Ajornartoornerup kingorna siuariartoqqilissaagut, piffissarlu ungasinnerusoq isigalugu eqqarsassaagut.
Grønlandsbanken ukiut ingerlanerini aningaasanik nammineq pigisaminik katersisimavoq 1 milliardit missaanniittunik. Polar Seafood 2 milliardit missaannik nammineq aningaasaateqarpoq. Suliffeqarfissuit qajannaatsut ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaannik aalisarnermilu akitsuutinik nunatsinnut tapersiisartut. Taakkua suliffeqarfiit qajannaatsutut aqunneqarluartutullu taasariaapput.


Taakku maligassatut isigalugit Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnik amerlanernik qajannaallisaassaagut. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit aningaasaqarnermi allanngornernut mattunerussapput, avataaniit sunnerneqarnerniit aammattaaq Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut nikerartut peqqutaallutik allanngortitsinerniit.

 

Pimoorussilluarluta qinikkallu tamarmik suleqatigalugit pitsaanerpaamik siuariartussaagut sukkanerpaamillu ajornartoorneq anigussallutigu. Ataatsimoorluta nukittuneruvugut, suleqatigiinnerup nukittunerulersittarpaatigut. 

 

Suleqatigiissitsisut, Nuuk, martsip 21-at 2020

 

Jan Joe Seidsen