Imaassinnaavoq akit apparnerisigut pissusilersuutigineqartartut allanngortut, piviusulli misissulaariartigit.
Innaallagissamut aamma biilinut ataatsikkut innaallagiartunut bezinatortunullu akitsuut, nalunaarsuinermut akitsuutit avatangiisillu
Siullermik oqaatigineqartarpoq innaallagiaq biilillu ataatsikkut innaallagiartortut benzinatortullu akitsuuseraanni avatangiisinut iluaqutaassasoq.
Tassungali peqatigitillugu aningaasat avatangiisinut aningaasaateqarfimmut assersuutigaluguluunniit nunatsinni eqqakkanik ikuallaasarnerup pitsanngorsaaviginissaanut atorneqassanngillat. Tamassumunng ilanngunneqassaq nunatsinni atuinitta 70 %-ia erngup nukinganeersuusoq allatulluunniit avatangiisinut illersuutaasumik nukissiorfimmeersoq, nunarsuarlu tamaat isigigaanni nunap iluani sinnikunit ikummatissanik atuinerup annikillilsinneqarnissaa nunarsuarmi anguniakkani oqallisaanerpaavoq, annertuutigut annikitsutigullu.
Taakku akitsuusernissaat kissaatigineqavissappat sumiiffinni amerlanerpaani innaallagissamik orsiisarfiit atuutilersinneqartariaqarput, nunatsinni illoqarfinni tamani iluarsaassisinnaanermik ineriartortitsinikkut taperserlugu, avatangiisinullu illersuutaasumik nukissiuuteqarnissaaq kissaatigineqavippat biililerisunik ilinniarsimasoqarnissaa qulakkeerlugu.
Oqartoqarpoq akitsuutit aqqusinernut iluaqutaassasut, tassa biilit nungullartitsisarmaa oqimaallutillu.
Siullermik nunami tamarmi aqqusinernik aserfallatsaaliuineq iluarpiarpaserunanngilaq. Sooq taamaattoqarpa? Kommunit aqquserngit aserfallatsaaliortarpaat, akitsuutillu taakkununnga tussappat? Naamik nunap karsianut tussapput.
Kommunit aningaasaqarnerat sulisunillu ilinniarsimasunik pissarsisinnaanert aamma akisussaaffeqarfippassuit tunniunneqarsimaneri pissutigalugu ajornartorsiorfiusorujussuupput – aningaasallu malinnaatinneqarneq ajorput.
Peqatigitillugu ATV-nut, UTV-nut traktorinillu angallatinullu sulinermi atorneqartartunut allanut nalunaarsuinermi akissutit atuutilersinneqarput. Tassa snescooterit ATV-llu sulinermi assigisaanniluunniit atorneqartartut allatut akitsuuserneqassapput, naak ilaatigut akitsuuserneqartussaanngikkaluartut. Tassa allaffissormi aqutsineq ajornakusoortorujussuaq pineqarpoq.
Akitsuutinik akiliinnginnissamik eqqarsaat tassaanikuuvoq biilit avatangiisinut illersuisunngortinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa, nassuerutigineqartariaqarporli inuussutissarsiutit immikkoortuanni biililerusunut atortunullu aningaasaliinissaat kiisalu kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat innaallagissamik orsiiveqarnissamik qulakkeerinninnissaat biilillu taamaammat silaannarmi nillertorujussuarmi misilerarnissaat sivisussaassaaq.
Peqatigitillugu ATV-t snescooterillu pissutsit taamaaginnartillugit mingutsitinerusut oqilisaaffigineqarnissaat atuutilersinneqarpoq.
Taamaammat isumaqarput malillugu nivaataq nivaatamik taaneqartariaqarpoq..
Sukkut
Oqartoqarpoq sukkunut akitsuutit peqqinnerulersissagatigut. Peqqinnarnerusumik inooriaaseqalernissaq kissaateqavinneqarpat tassunga taarsiullugu pinaveersaartitsisoqartariaqarpoq nerisassat akikinnerulersinneqartariaqarput ulloqarfinnilu tamani meeqqat, utoqqaat inuusuttullu peqqinnartunik sammisaqartinniarneqartariaqarlutik.
Sukkut nerisassarpassuarni nassaassaaput, juullilerneranilu sukkunut akitsuutit atuutilersinneqarnerisa nuanniitsuunerata saniatigut suut allatut iliuusaasinnaanersut isumaliutigeqqissaariartigu.
Peqatigitillu sukkoqanngitsut assigiinngitsut taamatut annertutigisumik akitsuuserneqarput, taamaammat sukkumik killiliiniarneq apeqqusertariaqarunarpoq?
Kalaalimerngit piniartumik ilisimasaqanngikkaanni akisoorujussuupput.
Siaruarteriviit tunisassiareqqiinerlu akisoorujussuupput nakkutigineqartullu, tamassumanilu soorunami paarineqassaagut.
Peqatigitillugulu utoqqaat namminneq nerisassaatitsinnik pissarsisinnaanngillat. Aamma inerititat naatitat neqillu akisoorujussuupput qeriteqqaarneqanngitsunillu aammalumi innoqarfitta, nunaqarfittalu ilaanni avinngarusimasunilu pilersuineq ajornartorsiutaavoq
Nassitsimi akigititagut siammarteriviillu akisoorujussuupput, nutaanillu sanaartorniarluni akit qaffarujussuarnerat aamma takunikuuarput. Tamassumali kinguneranik pilersuisinnaassuseq pitsanngortorujussuunikuunngilaq.
Tassa ilaatigut nassuerutigissavarput pilersuivitta ingerlatiinnarnissaat akisuujusoq taamaalillunilu nerisassat taamatut annertutigisumik akitsuuserneqartariaqanngitsut.
Nunaqarfinni illoqarfinnilu nioqqutissanik aalajangersimasunik imaanngitsoq ujartorneqartunik kissaatigineqartunilluunniit pisiortortarnissamik pisussaaffeqarput.
Taamaaliornikkut sinerissami nerisassat akisunerulersarput.
Aamma pisiniarfiit taakku Namminersorlutik Oqartussani nunap karsia qularnaveeqqusiisoralugu namminersortuusinnaasunut unammillerput.
Tassunga taarsiullugu illoqarfimmi ataatsimi pisiarineqarsinnaasariaqartunit qulakkeerinnillluni inatsisitigut aalajangersakkanik atuutilersitsisoqarsinnaavoq, taammalillunilu taakku pisiarineqarnissaannik pisussaaffiliisoqarluni – aamma namminersortutut niuersinnaajumalluni, pisiniarfiit namminersortut namminersortuunngitsullu nioqqutissanik ulluinnarni atugassanik nioqquteqartartut namminneq aalajangiisinnaatinneqarnerujussuanngortinneqassallutik. Kisianni akit qaffatsinneqaqqissanngillat, akissaatikinnerusut eqqorneqangaattarput..
Peqatigitillugu politikerit amerlanersaasa inoqatigut eqqaavissiortartut, inissaqannginnertik pissutigalugu silami issittumiittartut amerlasuullu atornerluinermik ajornartorsiuteqartut, suliffeqangnitsut inuttut atukkatigut ajornartorsiuteqartut piitsuullutik inuusut takusinnaanngilaat.
Aqutsisutut taakku ikiorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa suliassaraarput annertunerpaaq.
Eqqaavissiortarneq isumaqarpoq containerini, eqqaavinni puussiani eqqaavissortarneq, nerisassanik, pequtinik allanillu iginneqartunik ujaarlertarneq.
Aaqqissuusseqqinnissaq ukiorpassuarni neriorsuutiginikuuarput, kisiannili aaqqiigallarnerpassuit atuutilersitttarlugit..
Cigaritsit tupallu aallaaviusumik ajorinngilakka, kisiannili aningaasanik allatut atuilerutta takulluarsaatissanullu angisoorsuarnut suliniutinut kingunissai takusinnanngisatsinnut maannakkullu AKIITTOQARNERULERSITSISUNUT aningaasanik maannakkut atuiffigisatsinnut aningaasarpassuarnik aningaasaliinngikkutta akitsuutit ataatsimut isigalugu pisariaqanngillat.
Aaqqiissuteqaqattaartarneq pissutigalugu ungasinnerpaajusut isertitaqartarnerminni tunngavii.
Perorsaasut allallu akissarsiaat
Ilumoorlunga takusinngaanngilara perorsaasut akissarsiaat taamatut akitsuusiinerni qanoq pitsanngortinneqassanersut – aammalu sooq akitsuutit pinnagit allatut aningaasaliisinnaagutta akitsuutit atuutilersinneqarnerannut tamanna utoqqatsissutitut atorneqassanersoq.
Akitsuutillu tamassumunnga aaqqiissutaassappata – ”atuinerup annikillisinneqarnissaa peqqissutsillu pitsanngortinissaa” siunertaappat paaserpiarsinnaanngilara.
Immaqa naatsorsuutigineqarpoq tamanna sunniuteqassanngitsoq taamaammallu inuit pissaqarpianngisut aningaasanik aallerfigineqarlutik imaluunniit sunniuteqassaaq taamaalillunilu aningaasanut inatsimmi ukioq manna putup saniatigut aningaasanik isertitsissutaanani. Aamma takujuartarparput akissarsiat sulinermilu atugassaritinneqarut kingusinaarluni isumaqatigiissutiginiarneqartartut; ilaatigut kingullermik peqqissutsimik suliaqartut isumaqatigiissutaatigut oqallisineqaqisukkut.
Tamanna pisariunngitsumik naatsorsuineruvoq aammalu aningaasat nalikilliartornerat ilanngunneqarani, assersuutigaluguli maani Danmarkimilu perorsaasut isumaginninnermilu perorsaasut akissarsiaasa assigiingissutaat qaammammut 8.000 kr.-usoq oqaatigineqarpoq.
MIO-p- Meeqqat Illersuisuaa nalunaarusiaani 2012-imeersumi; oqaatigineqarpoq nunatsinni ulluunerani paaqqinnittarfinni sulisut 1.000 missaaniipput. Affaasa missaat perorsaasuupput affaata appaa allaallutik.
Taamaammat annikitsualukkaarnagu naatsorsuigaanni suliaqarfimmi sulisut tamaasa akissarsiaat qaffakkaanni nunap karsianut 8 mio. kr.-nik akeqassaaq. Taamaallaat 8 mio. kr.
Suliaqarfimmi amerlanerusut sulileraluarpataluunniit, allat soorlu isumaginninnermi perorsaasut ilanngullugit, suliaqarfiup pitsanngortinnissaanut 50 mio. kr. missaat nassaarissavagut.
Aap, taakku arlaanni tiguneqartariaqarput, kisiannili qaammammut 200 aamma 400 kr. akornanni ilanngaateqartitsinernut sanilliullugu suunngillat. Ilanngaassivik taamaatinneqarluarsinnaavoq aningaasallu suliaqarfinni sulisussanullu pisariaqartitsiviusuni annikinnerpaamik akissarsiartut akissarsiaasa qaffannissaannut atorlugit. Taava aningaasat pissarsiarineqarsinnaapput.
Ilanngaassiviup ingerlanneqarnera ukiumut 8-10 mio. kr. akeqassaaq. Aamma taamatut eqqarsartoqarsinnaavoq. Akitsuutit sumut iluaqutaassanersut takusinnaaanngivippara.
Akerlianik takusinnaavara nunatsinni angalanermi bilitsit akii qaffassasut, KAIR-imut aningaasat nassaarisinnaagigut, erngup nukinganik nukissiuutinut aningaasat taamatut amerlatigisut nassaarisinnaagigut, sumiiffinnilu ataasiakkaani aalisarpallaartoqartoq – taamaaliornikkut inuussutissarsiutitsinni pingaarnerpaami, tassa aalisartut siunissami isertinneqarsinnaasut pinngitsoorteriaannaavagut
Allaaserisami ataatsimi allaaserinnissaq annertulaaraluarpoq, kisianni manna tikilllugu atuaravit qujanaq.