Inuit pisinnaatitaaffii ikinngititta atugassaraat– Nunat kitaamiut nangaapput
USA Ruslandilu annertusiartortumik akerleriittarput. Rusland Kinap nukaatut iliuuseqarpoq, Putinilu ajorannginnerusussarsiniarluni sakkuttuujuvoq sakkutooqarneraup annertusinissaanik ersiginninngitsoq isumaqaraangamilu Ruslandip tamanna piffissamut sivisuumut pilersaarutini aningaasaqarnermilu iluaqutigissagaa nakuusutut saqqummerniartarluni.
Kinap nunarsuarmi Siilikit Aqquserngat nutaaq maannnakkut sanaartorpaa, nunarsuullu sinnerata Kina imatut peqatigitigaat Kinamut niuernermi iliuuseqarsinnaanatik.
Taamaammat Kinami politikkikkut sakkutooqarnermilu piffissamut sivisuumut pilersaarutini pissaaneqarneranik isumaqataasut inuit pisinnaatitaaffii nunarsuup sinnerata takunngitsuusaarpai, taamaammallu Kinami ingerlatseriaatsimik isornartorsiuisarpassuit tammartarput. Soqutaanngilaq, nunat kitaamiut oqarput.
Inuit pisinnatitaaffii, tamat oqartussaaneranni kiffsaanngissuseqarneq malersorneqanngissarlu nammineq suliarisariaqarpaat. Kinami innuttaasut Kinap assaanit pisuumit toqunneqartarnerannik isummersornissatsinnut Kinamut akiitsoqarpallaaqaagut niuernermilu iluaqutissat amerlavallaarput. Aammalumi Ruslandi eqqarsaatigalugu.
Inuit pisinnaatitaaffii ikinngutitta atugassaraat, sumiiffinni taakkunani marlunni, tusagassiortullu alapernaatsut, niuertut politikerillu paasissanngitsumik tamatigut toqusarput..
Tassunga peqatigitillugu nunat kitaamiut annilaangapput, sanngiipput paasisaqaratillu annilaangalaarlutillu niuernermi eqqusseqqusiunnaarnissaq sioorasaarutigalugu, aammalu Kinami Ruslandimiluunniit soqutigineqarpiarunanngitsunik annertuaallaanngitsumik akerliusarlutik.
Sioorasaarisarnerit takunngitsuusaarutsigit imaqa oqariartaaseq atuinissavarput; takusinnaanngisagut soqutigissanngilagut, taava kinamiut aningaasaataat tunisassiaallu atorlugit siuariartornerput aningaasalersorsinnaassavarput. Good deal, soorlu USA-mi oqartartut.
Kina niernermi, isortortukkut paasiniaasarnermi attartortarnermilu sulerulunnikuuvoq – pikkorillutik –nunarsuarmi aningaasaqarnikkut pissaaneqaleraluttuinnarniarlutik, USA-lumi nammineq Kinamut akiitsoqartorujussuuvoq.
Tassa Kina aningaasaqarnermi pissaanilissuuvoq, immaqa nunasuarmi annersaalluni, aamma Ruslandi USA-lu aningaasaqarnikkut sakkutooqarnermilu piffissamut sivissumut pilersaarusiornermi imminnut nukilissuartut takutitsiniartarput.
Kina tamanna aamma aningaasarsiutigigunarpaa.
Kalaallit Nunaannut eqqissisimanarfiusumut uteqqeriarta. Uani USA-p Ruslandimut tunngatillugu inissisimanerput immikkut soqutigisaraa, tassanngaaniillu Ruslandi ikerullu illuata tungaani pilikanneri nakkutigalugit.
Aamma arajutsisimaneqarunanngilaq Kinap aatsitassat qaqutigoortut, atortussiat aatsitassallu allat annersaat pigigai, Kalaallillu Nunaat nuarsuarmi peqarnerpaat immaqa aapparalugu.
Aatsitsassat, USA Ruslandip Kinallu iligiinnerisigut USA pigissallugit iluassasut pisariaqartullumi. Taamaalilluni aatsitassaasinnaasut naalagaaffiit pissaanilissuit aappallarissut pissarsiarisariaqanngilaat.
Aamma USA Ruslandilu nunat oqartussaaffiit timmisartumik eqqissisimasumik qulaattarlugit piffissami sivisuumi imminnut qinngasaaruttarnikuupput, periuseq isumaqatigiiissutaanikoq, sakkussaqarnermik annertusaasinnaanermik naalagaaffiit pissaanilissuit nakkutiginninnissaannik akuersiviusoq. Sakkussanik annertusaaneq USA-p kiisami takusimagunarpaa. Niunermilu sorsuunneq nillorto nutaaq piffissami sivisungaatsiartumi ingerlanneqaleriartornikuuvoq.
Ruslandip nunat kitaamiut akiniartussavai, Kinallu nunarsuarmi aningaasarnermi tamakkiisumik pissaaneqarnissaq kissaatigaa.
Ruslandi G/-mit ukiut tallimat qaangiuttut anisitaanikuuvoq, periusissiullaqqissutullu Kangiani Qiterlermi akerleriinnernut akiliuppoq, taamaalillunilu Kina iligilerlugu, ataatsimoorlutillu NATO-mi akornusiillutik Erdognilu Syriep suujunnaarsinnissaa pilersaarusiorniarlugu Putinip inigisaanukarpoq.
Aqaguani Afrimaki nunat 40-t missaaniittut sakkunik aningaasanillu ujaasillutik inigisamut tassunga takkupput. Donald Trumpimut tikeraanngillat, tamannalu USA-mut sakkutooqarnermi aningaasanermi pissaaneqartutoqqamut annernarpoq, tassungalu peqatigitillugu Ruslandip Nunanut Killernut piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi sioorasaarisinnaanera naqissuserneqarluni.
Tassunga Saudi Arabiep prinsiata Putin ungasinngitsukkut tikeraarnerani tikilluaqqua, Ruslandip inuiattut nipilersuutaa atorlugu Ruslandillu erfalasuata qalipaatai takutillugit timmisartumik qulaassisoqarluni, alutornavissut assigiinngitsorpassuit.
Periuseq nunat taakku marluk akornanni pitsaasumik atassuteqarnermik takutitsisoq, tamassumalu kinguneraa Ruslandip – nunarsuarmi uulumik tunisassiortut annersaasa aappaat – aammma uuliat akiinut sunniuteqarnermut nunarsuarmilu tamarmi uuliamik niuernermut tunngatillugu, piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi inissilluarnera.
Ruslandip ilimagaa Nunat Kitaamiut Ruslandip Kitaanut annertusiartortumik sakkortusaarniarneranut sanngiitsumik isummertari ingerlaqqissasut, ilimagalugulu Kitaata takunngitsuusaassagaa, tassa Ruslandip, Kangiata Qiterliup Kinallu akornanni iligiinneq Kitaanut ajornartorsiortitserujussualersinnaammat.
Trumpip USA-llu taamatu periuseqarnerup ingerlatiinnarnissaa pilersaarutigigunanngilaat.
Piffissamut sivisuumut periusissiornertik sakkunillu annertuusarnertik aallartippaat kiisalu niuerneq aningaasaqarnerlu atorlugit kiisami qisuarialerlutik. Immaqa kingusinaarpallaalaarput, iluamillu oqaatigalugu Trumpip Kalaallit Nunaata pisiarinissaanik siunnersuuteqarnikkut Brechbulsillu Kalaallit Nunaanni ministerinut tikeraarneratigut kingullertigut takusatsitut eqartumik pipallanniarnertullu iliuuseqarneruvoq.
USA-p tassanngaannaq siumullu nalunaaruteqaqqaarani taamatut annertutigisumik annertusaanera Naalagaaffeqatigiiffimmi soorunami tupaallaataavoq.
Macron, Trump, Tuluillu Nunaat Brexitimik eqqugaasoq kiisalu EU Skandinavialu piffissamut sivisuumut pilersaarut, qimaasut ajornartorsiutaanerat, niuernermi isumaqatigiissutit piffissami sivisuumi suliariniarnikuuaat, piffissamilu sivisuumi nunani namminerni pissutsinit puussaarneqarnikuullutik.
Tassunga taarsiullugu Ruslandimi namminermi sanngiissutit atorluarniarneqartariaqarpaat. Ruslandimi innuttaasut nunami namminermi pissutsit aalassassutigeqqavaat. Kitaata Ruslandip sioorasaaralni iliuuseqariartornera annikillisinniarlugu tamanna atorluarniartariaqaraluarpaa.
Kalaallit Nunaannut uteqqikkutta Issittup aporaaffiunnginnissaa oqallisigineqarpoq, kalaallillu amerlanerit Issittup sakkutiggut annertusaaffiunngiinnarnissaa Danmarkip toqqagassarigaa isumaqarput.
Tamanna Danmarkip toqqagassarinngilaa. EU, Danmarki, Skandinava, Nunani Avannarlerni Ataatsimiiffiusartut, NP-lu sorsunneq nillertutut isikkoqartumik pissuseqaleriartorneq unitsinniarlugu ataatsimoorsinnaanermi maannamut sanngiippallaarnikuupput avissaartuunnikuullutillu, tassa isortortumik paasiniaasarnikkut niuernikkullu sorsunneq nillertoq nutaaq, ilaatigut Issittumi annertusiartortumik sakkutooqaleriartuinnarnermik kinguneqartoq.
Kalaallit Nunaat tassaniippoq, 56.000-inik innuttalik, nuna aningasooq avinngarusimasoq, Ruslandip Kinaallu sakkussanik annertusaanerannut alapernaarsuiffiusoq. Kalaallit Nunaat sakkutooqarnermi piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi, isortorluni paasiniaasarnermi minnerunngitsumillu aatsitassaqarnermi Ruslandip Kinaallu piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi nunarsuarmi soqutigisaannut qitiulluinnartumik inissisimasutut paasinarsisinnaavoq.
Ruslandip tamanna isertuunnikuunngilaa. Ruslandimi nunanut allanut ministeriisa assigisaaslu Issittoq ukiorpassuarni oqaluuserisarnikuuaat.
Taamaattoqarnerani Skandiviap Naalagaaffeqatigiiffiullu taamaallaat Issittumi avatangiisit pinngortitamillu sunniinerit oqaluuseraat, pinngitsaalineqarlutillu Issittup sakkulersorfiuginnannginnissaa oqaluuserigalugu.
Naalagaaffiit pissaanilissuit pissusilersorneranni toqqavissaqavinnissarput iliamananngilluinnarpoq.
Kalaallit Nunaata naalagaaffimmut pissaanilissuarmut USA-tut ittumut Danmarkimut Skandinaviap sinneranik; EU;-mik; NATO-mik, NP-millu siunnersorneqarsinnaasumik paasisaqarsinnasumillu imasiuinani suluni suli meqqullit misilerarpagit seqineq qanillivallaalugu timmeriaannaavugut.
Qularutissaanngilaq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attaveqarneq pitsaavallaangitsutut isikkoqartoq.
Aammali qularutissaanngilaq Kalaallit Nunaat Danmarkimik Naalagaaffeqatigiinnermillu USA-mut isumaqatigiinniarnermi siunnersorteqaruni periusissiornermilu peqateqaruni Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaajussasoq.
Danmarki Savalimmiullu Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu sinnartoornikuupput, kisiannili Kalaallit Nunaat Danmarkip akuliutinnginnissanik nillianermigut namminiilivinnissamillu takorluugaqarnermigut iisartakkanik sinissaatinik nammineq agguaassinikuuvoq.
Tassa tamatta uisorersarpugut nunarsuarmilu pissutsini nutaani ingerlanneqartutut takusinnaasatsinni inissinniarsaraluta.
tamatta eqeersimaarnerusimagaluarutta taamaattoqalernera qangarsuarli takusinnaasimassagaluarparput.
Maannakkut iligut qanigisagut suleqatigisariaqarpagut minnerunngitsumillu Naalagaaffeqatigiinnermi qaninnerulerluta suleqatigiinnerlu tamanna pimoorulluinnarlugu.
Aaqqatit tilluutit peertigit aaqqatillu sullisit Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu atisigit. Ataatsimoorutta nukittunerungaassaagut, Kalaallillu Nunaanni ineriartortitsineq Kalaallit Nunaanni ilatigut aqussinnaassallugu.
Allatunik iliorneq kalaallinut ajorluinnartunik kinguneqarsinnaavoq.
Oqariartaasitoq nunamut imeq ikulasoq.
Tamanna pissanngilaq. Ataatsimoornerput innuttagullu taamatut pisoqarnissaanut erlinnarpallaarput.
Ataatsimoortariaqarpugut.