Kalaallit Nunaata USA ”ikiorsiorlugu” namminiilivinnissamik kissaateqarnera DR-imi Deadlinemi oqaatiginiarneqartoq kalaallinit politikerinit marlunnit oqaatigineqartoq pillugu imaanngilaq kalaallit tamarmik taamatut isumaqanngillat.
Uppiasuunerujussuaq
DR-imi Deadlinep folketingimi ilaasortaq ataaseq Kalaallillu Nunaanni illuatungiliuttunut ilaasortaq ataaseq USA-p Kalaallit Nunaanni soqutiginnileriartorneranik oqallinnissamut ippassaq aggersarpari. USA-mi innuttaasut illarujussuarsimassapput uagullu niaqqugut tiguinnarlugit.
Erseqqissereertigu Kalaallit Nunaata USA-mut niuernermi isumaqatigiissutit ineriartortinnissaannut PERIARFISSARPASSUAQARTOQ. Imaassinnaavoq USA Kalaallit Nunaaniinnerulernissaq kissaatigigamikku niuerfeerarsuarmut maannakkut tassanngaannaq tusaanialersoq.
Niuernermi soqutigisat pissutigalugit niueqatigiinnerup annertusarnissaa kissaatiginngilaat. Pineqarneruvoq pissaaneqarluni politikkimmi sillimaniarnermut tunngasut aamma aatsitassanik qaqutigoortunik aatsitassanillu allanik Kinap pissarsiarilluinnanngigassaanik aqutsinissamik kissaateqarneq.
Avannarpassip kangani umiarsuit angallavissaat Ruslandillu immami silaannarimili killissimank misileraanera USA-mit sooq isiginiarneqarnitsinnut aamma pissutaalluarsinnaapput.
Inuit namminiilivinniartut pissaarineqarniulluni politikkimi Danmarki Naalagaaffeqatigiinnerlu avaqqullugit soorlu Kalaallit Nunaat naggataatigut pissarsiaqarnerussaq oqaaseqarnerat tusaallugu uagutsinnut Suleqatigissitsisunut qissaarnartumik nuanniitsuuvoq. Politikerit taakku marluk oqaatigaat USA-mi ilinniartitsinermi periuseq pilerinartuusoq aammalu soorlulusooq Naalagaaffeqatigiiffik USA-lu imminnut imaaliinnarluta akerleriitsinnialersinnagigut tunniussaqaratalu Danmarkimit USA-miillu aningaasanik pissarsilluta.
Uppiasuuneq qaqutigorsuaq takussaasoq.
Nunatsinni nunaasiaateqarnerup annertusarnissaanik politikerit taakku marluk kissaateqarnerattut nipeqarpoq, tassa piviusut isigalugit oqartussaanermik allanut tunniussineq, aningaasanik amerlanerusunik pissarsilluni aaqqissuussinermi annertusaalluni uagut taarsiilluta iliuuseqartariaqarata. Taakku marluk USA-mut toqqaannaq niuernissaq kissaatigat – Namminersorneq pillugu inatsit naapertorlugu Naalagaaffiup isumannaatsuunissaa mianeralugu – tamanna Danmarkimik Naalagaaffeqatigiinnermi ingerlanneqarluarsinnaavoq.
Suleqatigiissutsisuni isumaqarpugut. Danmarkimi Savalimmiulllu siunnersiueqatigalugit pitsaanerusumik isumaqatigiissuteqarsinnaasugut.
Ersarissumik imminut iluaqutissarsiorneq – namminiilivinnissamik nangeqattaarisut kisimik oqaaseqartinneqarput
Sooq politikerit tassani issiappat ilisimasaqaratillu oqalullutik, soorlulusooq USA-p ataani.
-Amerikap pigisaani Jomfruøerne innuttaasut qinersisinnaatitaaneq sunneeqataasnerlu pillugit aperilaarsigit.
Eqqorneruugunarpoq Kalaallit Nunaanni partiit namminersulivinniartut paasinikuugaat Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni Namminersorneq pillugu isumaqatigiissusiornissamik kimigiiserneq isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanut ajortuusoq paasilluarsimagaat.
Maannakkut takulerpaat Kalaallit Nunaat suli piareeqqanngitsoq namminiilivinnissamik kissaateqarluinnarnerminni ataatsimut tapiissutsinik Danmarkimit pissarsiassatut aalajangikkaminnit annertunerusunik USA akiliisinniarsaralugu kukkunerup aaqqinnissaanik periarfissaqalerlutik.
Tassami takorluugalluinnartut suli naammasineqanngitsumik Namminersorneq pillugu isumaqatigiissut isumaqatigiissutiginiaratsigut Kalaallit Nunaat nammineq nammineernerulernissamik kissaateqarnikuuvoq.
Danmarki soorunami oqarpoq; Ajunngilaq, tamanna kissaatigigussiuk, taava nammineq akisussaassaasi. Pissusissamisoortumik Nammineq ingerlatsinissamik piginnaatitaaffiunngitsumik akisussaaffeqartoqarsinnaanngilaq.
Innuttaasugut skandinaviami atugarissaarnermik aaqqissuussinertut sanilliunneqarsinnaasumik atugarissaarnissaasa inuuniuteqarnissaasalu kalaallit politikerit kukkunerit tamaasa, taava Danmarki akisussaasuusoq eqqumiikajaartumik nilliaatigineqartarpoq.
Kalaallinut 1.000-erpassuarnut Danmarkimi najugaqartunut Danmarkimiilaqutaqartunut qallunaanullu 1.000-erpassuarnut Kalaallit Nunaanni najugaqartunut Kalaallit Nunanni ilaqutaqartunut napparsimaleraanni, suliffissaarukkaanni, illunik peqqinnartunik kissaateqaraanni, utoqqaat pitsaasumik paarineqarnissaannik kissaateqaraanni, ilaquttanut innarluutilinnut tarnikkulluunniit napparsimasut peqqinnittarunik atugassaqarnissaannik, pitsaasumik peqqinneqarfeqarnissamik, politiit immikkut akilerneqarlutik iliuuseqartannginnissaannik, angalaneq ajutoorfiugaangat nunami immamilu annaassiniartarnissamik pitsaasumik unneqarissumillu eqqartuussiveqarnissaq aalisarnermik nakkutilliineq naatosruutigineqarsinnaasoq ikiorneqarnissaq soorunami kissaatiginartarpoq. Soorunami.
Allatut oqaatigalugu Danmarkimi atugarissaarnermik periuseq.
Periuseq taanna sungiusimavaat maannakkullu ilinniartitaanerup qaffasissusaa isertitallu qaffasissusat avammullu tunineqartartut annikitsut eqqarsaatigalugit soorunami Ataatsimut tapiissutit tamakkununnga iluaqutaarnissaat kissaatigaarput.
Soorunami.
Ataatsimut tapiissutit koruuninngorlugit oorinngorlugillu takutitsiinnanngillat aammali Danmarkimut ukiorpassuarni atassuteqarnikuunitsinnut
Ilaquttagut akusaapput, oqaluttuarisaanerput sivisuvoq, aap, immaqa nutartertariaqarpoq.
Kisianni nutarterineq illuatungeriit imminnut pitsaasumik iliuuseqarfigerusuttut akornanni pissaaq, partiillu suleqataasut qularutiginngilaat Danmarki aamma Kalaallit Nunaat taamaaliuvittut.
Kisianni Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni tusagassiuutit namminersulivinnissamik oqariartuuteqartuartut kisiisa aallummatigit akerlianik isummat tusaatinniarnissaat ajornarpoq.
Nammineq akisussaaffeqassaagut, aamma Kalaallit Nunaata kukkussutaanik
Kalaallit Nunaata akisussaalernikuunerata kinguneraa peqqinnissaqarfiup ajutoornera, isumaginninnerup nammineq ingerlatsisinnaannginera, pisuut piitsullu asigiinngissutaasa annertusiartornera, atuarfimmi affai sinnerlugit ilinniagaqartannginnerat, inissiaateqarnermi kinguaatoorujussuarneq, politikkikkut nuimasut arlaatigut siuariartortitsinissaq qulakkeerniarlugu taamaallaat mittarfinnik sanaartornissamik kissaateqarnerat – niueriaaseq naalagaaffiup inatsisaqarnikkut USA-mut suleqateqarnissamik
Taamaattoq Pele Broberg, illuatungiliuttut partianni Naleqqameersoq, DR-imi Deadlinemi issiavoq uagut nammineq ukiut 40-t tikillugit akusussaaffiginikuusatsinnik Danmarki pissutillugu.
Atuarfeqarneq ajutoorluinnarnikuuvoq, pillaariaaseq nutarterneqassaaq aatsitassallu ataasiaannarluta nunamit qaqissinnaavagut. Akikippallaamik tuniniartarpagut aningaasallu sivisunerpaamik atorneqarsinnaaniassammata aningaasaateqarfimmi ileqqaartarnagit.
Namminiilivinnissamik takorluugaqartut taakku marluk oqaatigisaat eqqortutuaq tassaavoq Danmarki aamma Kalaallit Nunaat sillimaniarnissaq eqqumaffiginikuunngikkaat aammalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni suleqatigiinnerunissamik pisariaqartitsisoqartorujussuusoq. Kalallillu Nunaata nunatut isertitassanik tunngavissaqanngivilluni namminiilivinnissamik takorluugaqarluni sukkavallaamik siumut ingerlasimasugut nassuerutiginnissaasa pisariaqarpoq, taamaammallu naalagaaffiliornissamik kissaaternermut aqqutitsinni innuttaasut sanngiinnerusut ilaat pilliutigisimagigut.
Politikerit taakku marluk illuatungaani nunamik nammineerluni oqartussaanerup annertusarnissaa ilanngullugu allanik isumalluuteqannginnissamik tunngavilersuipput, illuatungaanilu sakkortuumik oqarlutik kalaallit politikerit Kalaallillu Nunaanni politikkikkut ingerlatseriaaseqarneq ajorluinnartumik kukkusimasut. Ukiorpassuarni akissussaaffigisimasatsinnik Danmarki naveerpaat, nuna tamakkerlugu tv-mi.
Tassa ajutooluinnarnermik oqariartuuteqarneq, tassungalu peqatigitillugu kalaallit politikerit akisussaanngitsut allamiorsuilli akisussaasut kalaallit uukapaatinniarlugit takorluukkatik nammineq kisimik paasisinnaasatik oqaluuseralugit.
Qujanartumik naalagaaffinut pissaanilissuarnut soorlu USA-mut, Kinamut Ruslandimulluunniit ilanngunnissaq kissaatigigunikku qinersisinnaatitaaneq politikkikkullu ingerlatsineq isumakuluutigisariaqanngilaat. Taamaassappat qinersisinnaassanngilagut immitsinnullu aalajangiiffigivissinnaassanata.
Uppiasuuneq ingerlalluarli.
Suleqatigiinnissamik kissaateqarpugut
Asasagut Danmarki, Kalaallit Nunaat Savalimmiullu: Kalaallit Nunaat taamaallaat eqqarsaasertunik marlunnik sinniisuuffigineqarpoq.
Naak aalassassaariniarlutik oqalorissorsuunngikkaluarlutik.
Soorunami ajotorsiuteerpassuarnik akiuligassaqartilluta namminiilivissanngilagut, kalaallit immitsinnut naligiilluta.
Imatut sukkatiginngitsumik malinnaasinnaanata aamma aatsitassaatigut, oqaatsigut kulturerpullu, taasisinnaanerput kiffaanngissuseqarlutaluunnit ineriartortitsisinnaanerput pilliutiginngilluinnarlugit. Isumaqavippugut Naalagaaffeqatigiinneq qaquluunniit qimassanngikkipput. Tamanna aaqqissuuteqqissavarput immikkoortunillu tigunikuusatsinnik akisussaassuseqaleriartorluta, amma akisussaaffeerutsinnikuusagut uparuartornagit. Inersimasutut suliassagut suliarissavagut immikkoortullu tigunikuusatta pingaarnersiornerat aallartillugu.
Aamma naamik, Kalallit Nunaat USA-p ilagilissanngilaa.
Immitsinnut akisussaaffigissaagut pitsaanerusumillu suleqatigiilerniarluta Naalagaaffeqatigiinnerup sinnera pimoorullugu suleqatigalugu.
Suleqatigiinneq, Kalaallit Nunaat tassani imminut aamma akisussaaffigivittoq atugassagullu Naalagaaffeqatigiinnermullu ilaanerput mianeralugu isumaqatigiinniarnikkut pitsaanerusunik atugassaqalerluta, tassanilu aningaasaqarneq aamma nammineq akisussaaffigalugu nassuerutigalugu.
Atugarissaarnermik aaqqissuussinermi pitsaasumi imminnut isumagisinnaanngitsunik isumaginninneq, inuit pisinnaatitaaffiinik pingaartitsineq, eqqissisimasumik ineriartortitsineq, ilinniarsimanermik qaffatsitsineq, pitsaanerusumik peqqinnissaqarfeqarneq, aatsitassanit aningaasaateqarfeqarneq taamaalilluni kinguaassatta aningaasat iluaqutiginiassammatigit – nammineq akornatsinni iluarsaassineq, pisariaqartinneqaleraangat Danmarkimit Savalimiuniillu ikiorserneqarluni siunnersorneqarlunilu, Kalaallit Nunaata innuttaasalu pitsaasumik ingerlalernissaannut aqqutissatuaapput.