21. oktober 2019 – Siullermeerneqarnera
(Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut)
Nunanut allanut tunngasutigut politikkikkut soqutigisat
Uulia, gassi, atortussiassat, aalisakkat, imeq mingoqanngitsoq avatangiisillu pillugit apeqqutit Naalagaaffeqatigiinnermi, EU-mi peqatigiinnernilu allani Issittumi eqqissisimasumik ineriartortitsinnissamik suliaqarfiusuni pingaarnerpaatinneqartariaqarput.
Innuttaasulli eqqarsaatiginngikkutsigit angusaqangaarnavianngilagut. Taava isinnaaginnartuussaagut ineriartortitsinerlu ingerlanneqartoq isigiinnarlugu, taamaattoqassanngilarlu.
Periusissiornermi soqutigisat Kinami Issittoq pillugu uppernarsaasiami Ruslandimilu Issittumi ingerlataqartutut nunat allanut politikkimi ingerlanneqarput, USA-llu – aamma Issittumi iliutut peqataasup issittoq pillugu Kalaallit Nunaanni ingerlataqarnerulernissaq periusissiaaniippoq.
Avatangiisit, ilisimatusarneq, sermip aakkiartornera immakkut aqqutit nutaat nunallu ataani pisuussutaasinnaasut Kalaallit Nunaat politikkikkut annertusiartortumik oqallisaatilernikuuaat, tamannalu immaqa ilaatigut niaqorluutaasarpoq allallu soqutiginninnerujussuarmik kinguneqartarluni..
Suleqatigiissitsisunut pingaaruteqarluinnarpoq Issittumi eqqissisimasumik ineriartortitsinissamik qulakkeerinninnissarput nunatsinnilu Ilulissani nalunaarut 2010-meersoq naapertorlugu pitsaanerpaamik pissarsisoqassasoq.
Suliassamik taassuminnga kivitsisinnaanerput Kalaallillu Nunaata sulinermi peqataaffigisaanik Issittumi pitsaasumik ineriartortitsinissaq qulakkeerniarlugu ataatsimoornissarput innuttaasut tutsuigaat.
EU, Brexit, nutaaliorneq ilisimatusarnerlu
EU-p Issittumi ingerlatsisuulernissamik suliaq sukkatsisinnikuuaa, tamannalu isumatusaarnerulluinnarpoq, tikilluaqqunarlunilu, EU-lu Naalagaaffeqatigiinnerup avataani suleqatigisatsinni qaninnerpaajuvoq. Kisiannili USA-mut USA-llu Kalaallit Nunaanni suli siunissaqarnissaata isummerfiginissaa uagutsinnut pingaaruteqarluinnarpoq.
Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata EU-p qanigisatsinni sunniuteqavissinnaanera aningaasaqarneq pillugu isumaginninniartarnernut qanoq pitsaanerpaamik iluaqutaasinnaanersoq ataatsimoorlutik nalilersortariaqarpaat.
Horizon 2020, EU-mi ilisimatusarnermut nutaaliornermullu suliniut, pillugu Ilisimatusarfimmi ilinniartutsinnut, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnerni pingaaruteqartuni ilisimatusartunut paasissutissiinissaq qulakkeerniarlugu Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut qanittuararsuarmik suleqatigisariaqarpaat.
Brexit pillugu isumaqatiginninniarnerit nunami namminermi politikkimi ajornatorsiorfiulaartut nunarsuarmiutut allatulli pissangalluta malinnaavigaagut, kisiannili Kalaallit Nunaannit avammut tuniniaanermik aamma isumaginninnermi peqqissutsimilu sullississutit pillugit isumaqatigiissutitoqqanik Naalakkersuisut piffissaagallartillugu suliaqarnerat iluarisimaarlugu. Allanartuupput soqutiginarlutilli.
Kalaallit Nunaat Danmarkilu ataatsimut aaqqinniagassaqarput
Isittumi ingerlatsinerit, teknologi nutaaq periarfissaqartoq ajutoorfissaqartorlu kiisalu sakkutooqarnikkut qisuariaateqarnissamik annikitsuararsuarmik tunngavissaqarneq pillugit nalunaarutigineqartartut kinguneraat Danmarkip Kalaallillu Nunaata suleqatigiillutik paasiniaalluarnissaat. Maannamut arajutsisaqarnikuuvugut, neriuppugullu isiginiagassaq taanna annertunerusumik sammineqassasoq.
Kalaallit Nunaata Issittumi piffissamut sivisuumut pilersaarusiorneq, innuttaasunut pingaaruteqassusiat, avatangiisit nunallu akornanni sillimaniarnermi paasiniaasarnermi ajornartorsiutit kiisalu nunami immamilu killeqarfitsinnik oqartussaanermik atuutititsinerput minnngerunngitsumillu avatangiisinik nakkutiginninneq, sakkutooqarnermi sakkussiorneq aningaasaqarnermilu soqutigisat pillugit oqaloqatiginninnerit ajornakusoortorujussuit neriunartumillu aamma pissarsiviusussat aallartittariaqarpagut.
Imminut nappassinnaasumik suleqatigiillunilu ineriartortitsineq oqaatsit pingaarnerpaajusariaqarput, Naalagaaffeqatigiinnermi pissusiviit tunngavigalugit ammasumillu oqaloqatigiittariaaseq tassunga ilanngullugu.
Suleqatigiilluni aalajangiiniartoqartariaqarpoq, ineriartortitsineq imminut nappassinnaatinneqartariaqarpoq, naalagaaffiit akornanni sillimaniarnermi paasiniaasarnermi eqeersimaaneruneq aamma Kalaallit Nunaata eqiivinnissaat pisariaqarput.
Kalaallit Nunaani eqqaanilu naalagaaffiit pissaanilissuit ineriartortitsinerat piaartumik malittariaqarpagut, taamaalilluta siunissami ineriartortitsinissami siulliulerniassagatta.
Allatut oqaatigalugu eqeertariaqarpugut nassuerutigalugulu Kalaallit Nunaanni ineriartortitsinissamik kissaateqarnerni maannakkut kingulerunnikuusugut.
Kalaallit Nunaat nunaasoq nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinik nunarsuup sinneratulli malinnittoq nunat tamat akornanni qularutigineqassanngilaq .
Siunissami aqutsisussat aamma nunat allanut politikki pillugu Kalaallit Nunaanni isummeriaaseq
Isertugaanngilaq Isittumi ineriartortitsinerup Kalaallit Nunaannut, Danmarkimullumi, iluaqutaanissaa Suleqatigiissutsisut kissaatigigaat, taamaalilluta pissarsisuuginnassata aammali nunatut innuttakitsutut tapersiivigisinnaasatsinnut tunniussaqassalluta. Kalaallit Nunaanni ilinniaqarnerunissaq pillugu ataatsimut suliniutit ineriartortinneqarnissaat kissaatigaarput. Assersuutigalugu ilinniakkat nutaat tassaasinnaapput issittumi imartani aqumiutut ilinniarnerit, Illersornissami annaassiniarnernilu nammineq innuttaasugut peqataatinneqavinissaat – suliaq kiisami aallartinneqarnikoq – aamma politiit, sakkutuut imarsiortut, aalisarnermik nakkutilliisut kiisalu imakkut silaannakkullu annaassiniartartut suleqatigiinnerunissaat. Assiigiinngitsorpassuarnik ilinniagqarnissamik periarfissat amerlanerusut pisariaqartippagut, Danmarkilu aamma ilisimatusartunik ilinniartitsisunillu Issittoq ajornartorsiutinik aalajangersimasunik suliaqarnissami soqutiinartuuneranik ingerlatsiviulluarsinnaaneranillu isumaqartunik uagutsinnut atugassiinissamik nutaaliorluni eqqarsartariaqarpoq.
Innuttaasutta inuttut atukkatigut ajornartorsiutaat ilinniagaqannginnerlu Kalaallit Nunaata siunissaanut taamaalillutalu Naalagaaffiup Issittumi siunissaanut pingaaruteqarluinnartut piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi oqallisigineqarnissaat aamma amigaatigaarput. Nunatsinni suliassaq annertooq ilinniartitaanerup, paasissutissiisarnerup, Kalaallit Nunaanni siunissami aqutsisussanut iluaqutaasumik oqaatsinik ilinniarnerup qulakkeerniarnerannik aallartinnikuuvoq, aammalu inunnik isumaginninnerup peqqissaaviullu siunissami peqqittartumik aalajangiisarnissamut piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi pingaaruteqassusiat qujanartumik sammineqalernikuuvoq.
Suli suliassaqaqaagut aammalu nunatsinni nunarsuullu immikkoortuani ineriartortitsinermik qanoq isiginneriaaseqarnersugut pingaaruteqarluinnarpoq.
Taamaammat Issittumi ingerlatseqataasutut siunissarput pillugu immikkoortut taakku pingaannginnerutinneqarnissaat sakkortunerpaamik mianersoqqutigaarput.
Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu
Sukumiisumik, ammasumik, unneqqarissaarluta akuerinnillutalu nunatta siunissaa pillugu suleqatigiittariaqarpugut, ataatsimoorfinnillu allanik peqataatitsiniarnertinni malittarisassat allassimasut allassimanngitsullu aveqatigiissutigisagut malitagullu atorlugit ukiorpassuarni ataatsimoorsimanitsinnit nipitunerulernissaat sianigissallutigu..
Nunami namminermi politikki siunertaralugu pissuseq qaqutiguinnaq erseqqissarneqartartoq kisiannili kalaallit kikkulluunniit ulluinnarni inuuneranni pingaaruteqarajuttartoq.
Naalagaaffeqatigiinneq innuttaasunillu qaammarsaaneq pitsanngorsarneqarlik
Ilinniagaqartariaqartunik, inuttut pitsaasunik atugassaqartariaqartunik, atugarissaatariaqartunik avatangiisitsinnik peqataatitsisariaqartunik innuttaqartilluta alloriarfimmiikkata, neriuutigaarput Naalagaaffeqatigiinnerup paasissutissittassagaatigut, siuariartortissagaatigut, ikiorniarluta suliniuteqarfigissagatigut suleqatigissagaatigullu, Suleqatigiissitsisunilu kissaatigaarput assagut isaatissagigut aamma Danmarkimut Savalimmiunullu aamma iluaqutaasumik ataatsimoornerput pitsanngorsassagipput.
Ataatsimoorneq, ataatsimut paasinninneq annertusassavarput, ukiorpassuarnilu ataatsimut tusiapinnikuulluta nutaamik pitsaanerusumillu suliniuteqariaaseqarnissaq suliniutigissallutigu.
Annaasaqaqatigiiffigisagut suuneri nassaareqqissavagut, immitsinnut ilinniaqqissaagut aamma ataatsimoorluta immikkullu ineriartortitsilluta. Anguniagaq tassaavoq pitsaanerusumik ataatsimoorneq.
Nunanut allanut attaveqarnitsinni suleqatigiinneq Kalaallit Nunaata niuerneranut aallaavittut annertusartariaqarparput, kalaallinut Kalaallit Nunaat pillugu paasisitsiniutit, paasissutissat ilisimasallu ataatsimut ineriartortitsissalluta, tassunga ilanngullugu – tassungali killeqartinnagu – aalajangiisartunut. Namminneq innuttaasunik pikkorissaanerup namminerlu innuttaasutsinnut paasisitsiniaasarnerup allartinnissaat Suleqatigiissitsisunut pingaaruteqarpoq.
Ilisimasanik paarlaasseqatigiittarneq pillugu suleqatigiinneq annertuumik pitsanngortinneqassaaq, aammalu naalakkersuinermit innuttaasullu akornanit aallaaveqassalluni.
inuit ikittuinnaat suliassaqarneranni nunani marlunni taakkunani pingaartumillu Kalaallit Nunaanni nakooqutit sanngiiffiillu eqqumaffigissavagut, aammalu ikitsuinnaat aalajangiisartuunerat suliassanik assigiinngisunik nangitsisussat nunarsuarmilu oqallittarfinni Danmarkip qujanartumik isumagisaanik peqataasartut ikitsuinnaasut aamma sianigisariaqarpagut taakkulu pillugit Danmarkip aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiiffigalugit. Ilisimasat ataatsimut sakkussaraagut.
Peqatigiinnerni anginerusuni peqataanermi iluaqutissat annertuut ataatsimut suliassaraagut, neriuppugullu nunat tamat akornanni ataatsimoorfinni suleqatigiinnerulernermik ataavartumik isiginninniarsinnaassuseqarnitsinni siunissami ajornartorsiutissat, navianartut pissutsillu siumut takorloorneqanngisut piarersimaffigilluarnerusinnaavagut.
Navianartut periarfissallu
Uuliakoornernik, eqqakkat immamiilernissaanik pinaveersaartitsineq, umiarsuit takornariartaatit avatangiisinut ajoqutaasumik imaluunniit ujaasinernik annaassiniarnernillu kinguneqartumik ajunaarsinnaanerannik pinaveersaartitsineq, immap assiliorneq, nunatsinni Issittumilu immikkoortumi ilisimatusarneq aamma niuernermi isumaqatigissutit annertusarnissaat aningaasaqarnermilu amerlanerusunik periarfissaqarnissaq innuttaasutta siunissaannut nunatsinnilu avatangiisinut ajortiasunut nunatsinnilu piffissamut sivisuumut pilersaarusiornermi soqutisanut pingaaruteqarluinnarput.
Avatangiisigut nunarsuarmi avatangiisiupput, eqqannguatsinniittut, nunarsuarmi ajortoqarneranut uuttuutaapput.
pineqartoq tassaavoq innuttaasutta illersorneqarnissaat, toqqissisimanissaat aamma siuariartoqatiginneq, illersuineq isiginiarlugit inuillu pisinnaatitaaffii isiginiarlugit ataatsimoorfiit ingerlatiinnarneqarnissaat annertusarnissaallu ataatsikooruttariaqarpagut. Tassa peqatigiinnerit pitsaasut, oqallittarfiit pitsaasut attaveqarfiit pitsaanerusut.
FN-ip nunarsuarmi anguniagai immikkoortumut Kalaallit Nunaata akuerinikuusai suliniuteqarfiginnissaallu aallartinneqarnikuusut ulluinnarni inuunermi tigussaanerusut assersuutissaalluarput.
Meeqqat pillugit Isumaqatigiissut, inuttut piginnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissut aamma innarluutillit pillugit isumaqatigiissut Inersuarmi uani akuttunngitsumik oqallisigisarpaagut, taamaammat ataatsimoorfik taanna aallaaveqalernikuuvoq.
Tamannali annertusartariaqarparput, pingaartumik pingasoqiusat, tassa inuit pisinnaatitaafiinik siunnersuisoqatigiit aamma naalakkersuisoqarfik Innarluutillit pillugit Isumaqatigiissummik akisussaasup akornanni suleqatigiinneq aammali Meeqqat pillugit Isumaqatigiissut malinniarnerlugu suliniutit annertuumik annertusartariaqarparput. Pingaartumik immikkoortut taakku marluk ajornartorsiorfiupput.
Suliniut Rising Sun pitsaasoq, tassaasoq Kalaallit Nunaata Canadamik allanillu suleqatigiinnera, ilisimatusarnivimmik, nalilersuinermik nunat inuusuttut tusaaneqarnissaannik akuersinikut akimorlugit pitsaassutsit sanilliunneqarnerannik malitseqatinneqartariaqarpoq, unilu Kalaallit Nunata ilisimatusarluni, suliniuteqarluni atuussinnaalertussanillu pilersaaruteqarluni siuttuunissaa immikkut suliniutigisariaqarparput. Tassa suliniutit aalajangersimasut.
TB pillugu suliniut Kalaallit Nunaannit Danmarkimiillu aamma qanimut malinnaavigineqartariaqarpoq pitsanngorsarneqarlunilu. Taakku marluk Kalaallit Nunaanni inuit peqqissusiannut inuunerannullu pingaaruteqarluinnarput.
OECD-p ataani nunat tamat akornanni naliliinerit Kalaallit Nunaanni akileraartarnermi aallartinneqarnikuusut qilanaaraagut. Aamma Glog¨bal Forum-mi aamma IF-Inclusive Frameworkimi ilaasotaaneq. Pitsaasut siumullu allorianerit pisariaqartut.
Nunatta patajaatsuunissaanut kivitsineussaaq aammalu isumatusaarluni siunissamilu attanneqarsinnaasunik akileraarternermik atugarissaarnermillu aaqqissuusseqiinnermut naluneqanngitsutut pisariaqartunut tunngaviulersinnaasut.
Ilinniartitaanerni, Ilinniartitaanermut Aqutsiveqarfimmi oqaatsinik ilinniartitsinermi maannakkut suliaqarneq immikkut soqutigalugu malinnaavigaarput. Nunatsinni innuttaasut kalaallit oqaasiinik, danskit oqaasiinik soorunami tuluillu oqaasiinik oqaatsitut ilitseqqussatut atuisinnaanissaat innuttaasut sinissaannut pingaaruteqartorujussuupput. Aatsaat taamaaliornikkut siunissmi aqutsisussat ilinniartissinnaavagut.
Inuusuttortagut ilinniartissavagut nunarsuarmullu aallartillugit – angerlarteqqillugillu. Nunattta aningaasaliisinnaneranut siunissamut pitsaanerpaamik qulakkeerinninneruvoq. Pitsaasumik ilinniagaqarneq aamma paasissutissanik ujarlernissamut, perorsarsimassutsimut ilinniagaqarnermullu nunarsuarmullu tamarmut isiginninnissamut periarfissaqarneq
Ataatsimoorluni ineriartortitsineq – avataaniilluunniit ineriartortitsineq
Immami assartuineq, avatangiisinik innuttaasunilli ilisimatusarneq, nukissiuutit piujuartut, pissutsini sakkortuuni tunisassianik misileraaneq, immikkoortuupput ineriartortitsinissaq siumertaralugu nakkutigineqartariaqarput, taannalu Danmarkip Kalaallit Nunaannut qaninnerulernissaanut periarfissaalluarpoq, taamaaliluni nunat allat kisimik maanga ingerlaannginniassammata sinniisoqarfinnillu ammaallutik, aammali nunatta akornanni attaveqatigiinnerit qaninnerusumik pimoorunnerullugilu attaveqalerniassammata.
PET kisimi tikilluaqqusaanngilaq, Danmarkimi nunami namminermi politikkimi ingerlatsiviit sinneri aamma tikilluaqqusaapput, uani qaninnerusumik ataqatigiinnissaq Suleqatigiissitsisut amigaatigaat.
Issittumi ineriartortitsineq soqutiginninnerlu annertusiartorput, tamannalu kinguneqarpoq ataatsimoorluta ineriartortitsinngikkuta avataanit ineriartortitsisoqassasoq. Taamaammat periusissiornermi, inuttut, avatangiisitigut aningaasaqarnermilu imminnut sakkortuumik naalakkertariaqarpugut suleqatigiinnerlu kisiat pinnagu ataqatigiinneq aallartillugu.
Soqutigisat imminnut akerleriittut akornanni nunami namminermi politikki pillugu oqallinnissamik sapiissuseqarneq pisariaqarpoq, ataqatigiinnerilli annertusanngikkaanni suliniuteqarfigineqanngitsut naalagaaffiit allat soqutisaannik taarserneqassapput.
Joint committeemi ataatsimiittarnerit Kalaallit Nunaata Danmarkillu aallarteqqittariaqarpaat, ullumikkumullu sanilliullugu annertunerungaartumik pitsanngorsarneqartariaqarput inuppalaartinneqalerlutillu. Naalakkersuinermi maanngaanit isiginninniarnissaq tusaatissallu aamma amigaataapput. Tamassuma Inatsisartunit aallaaveqarnissaa aamma pisariaqarluinnarpoq.
Nunatta marluk akornanni suleqatigiiffiup – aamma uani – annertusaavinnissaa, tassa Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni qanimut suleqatigiinnissaq, Suleqatigiissutsisuni uagutsinnut pingaaruteqarluinnarpoq, tassani nunanut allanut politikkimi pitsaassuliisumik annertusakkamillu suleqatigiittoqalissalluni.
Komitet taakku marluk Kalaallit Nunaata siunissaanut pingaaruteqassusiat erseqqisarneqassaaq erseqqissarneqartariaqarlunilu, uanilu Naalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinnitta suliani pitsanngorsarnissaa aallartissinnaavarput.
Kalaallit Nunaat nunanut allanut politikkimi misilittagaqarpianngilaq, uanilu innuttaasut ilisimasaasa qaffasissusiat pitsanngortissinnaavarput. Naalagaaffeqatigiinnermi ataatsimiinerit annertusitinneqavissimanerat nuannaarutigaarput. Taakku qaffisissutsini tamani atorneqartariaqarput, aamma naalakkersuinermi.
Nunarsuar annertunerusumik siumut naatsorsuutiginninnissamik tunngaveqarpoq takkunnikuuvoq ingerlaannartussq.
Kalaallit Nunaat aamma nunarsuarmi teqeqquuvoq sunniutaannullu ilaallutik peqatigiinnerit, sillimaniarnermi ajutoorfiusinnaasut, niuernermi aqqutit nutaat, aamma niueqatigiinnermi nunarsuarmi sunniisunik avatangiisini inoqassutsimilu ajornartorsiutit, peqatigiinnerit, nunat tamat akornanni naalakkersuinermi nunanut allanut attaveqaatit nutaat, minngerunngitsumillu nunarsuarmi nutaarsiassani nunatsinnut soqutiginninneq. Pingaartumik inernetimi
Soqutigisaqaqatigiinnik, nunarsuaq tamakkerlugu suliniaqatigiiffiit suleqatigiinnerillu nutaat allanngorarnerat nalorninartuuvoq tamakkusumik paasiuminaatsut.
Internetip atorneqarlernera, innuttaasut nuanarsuarmi paasissutissanik avitseqatigiittarnerat maannamut nutaajunikuupput siunissamilu pilersaarutit ilisimaneqaratik, maannakkullu allanngornerit arlaanni aallartiffeqartartut nunarsuarlu tamaat siaruartinneqartartut sunniutaat takusinnaalernikuuagut.
Tamassuma kinguneraa, suleqatigiiffiit, kattuffiit, nutaarsiassat taamaalilluni nunat tamat akornanni oqaluuserineqartut pingaaruteqassusiat ullormiit ullormut allanngorartarlutik ajornartorsiutinillu nutaanik takutitsisarlutik.
Ataatsimoorfiit suleqatigiinnerillu peqataaffigilikkagut pitsaanerulerpata siunissamut pitsaanerusumik sakkussaqalissaagut.
Nalagaaffeqatigiinnermi suleqatigiinerup ullut tamaasa annertusarnera pitsanngorsarneralu nuannaarutigingaarparput tassanilu immikkoortualuit pitsanngortinnissaat, naleqqussarnisaat nutaamillu eqqarsaatigineqarfiginissaat inissaqartinneqartariaqarput.
Kalaallit Nunaata nunani avannarlerni, nunarsuup kitaani atlantikullu avannaani salliutilluguli Naalagaaffeqatigiiinnermi pitsaasumik, avitseqatigiittarluni ammasumillu suleqatigiiffiit atassuteqarnermi kinguneqartumik siuariartornissamut aallaaviussasut Naalakkersuisunut kalerriutigineqarnissaa uagutsinnut pingaartuuvoq.
Naalagaaffeqatigiinnermi immitsinnut isummeriaaseqarnerput nassuiaasersoqqittariaqarparput nassuiaasersoqqissalugulu, nassuiaaseqqiinissamullu aqqut takisooq ilikkagaqarfiusorlu pissusivinnik tunngaveqarluni ingerlanneqassaaq, immitsinnut ataqqeqatigiilluta isummeriaaseqarnermik tungaveqassaaq minnerunngitsumillu tunngaviit piviusorsiortut attaveqarnermullu tunngasut aallaaviussallutik.
Assigiinngitsuuvugut, ataatsimooruttali nukittunerussaagut.
Aamma Kalaallit Nunaat aatsaat nunarsuarmut saakkuni aamma nunat naalagaaffiillu nunat tamat akornanni isumaqatigiissutinik malinnittut inuillu piginnaatitaaffiinik eqqortitsisut suleqatigilerutsigit nukittunerulissaaq.
Attaveqarfipput sivisunerpaaq asanarnerpaasorlu, ilaqutariinnermi, uummatitsinni oqaluttuarisaanermilu tassaavoq Danmarkimut attaveqarneq.
Ataatsimut siumut ingerlaqqeriarnissamut akornutaasut paasiniarnissaat aallartinnissaa sakkoortutut misiginarsinnaavoq, ataatsimullu oqaluttuarisaanitta nassuiaasersoqqinnissaa nuna nammineq pillugu politikkimi annernarsinnaavoq, suliassarli tamanna pisariaqarpoq qujanassallunilu. Tamanna nunami maani innuttaasut misigaat.
Oqartarnerit uagut ukualu annikinnerusumik atussavagut, uaguussaagulli – pingaartumik nunanut allanut tunngatillugu.
Kalaallit Nunaat, Danmarki Savalimmiullu nunat allaanngillat, uaguuvugut. Ataatsimoorluta.
Nunarsuup sinnera nunat allaapput, tamannalu ulluinnarni politikkimilu eqqaamasariaqarparput.
Ataatsimoorutta nukittunerussaagut, immitsinnullu nukittorsassaagut pitsaasumillu ingerlatsilersilluta.
Siunissami suleqatigiinnerup pitsaanerulernissaa Suleqatigiissitsisuni qilanaaraarput.
Oqaaseqarsinnaagama qujanaq Naalagaaffeqatigiinnerlu pillugu qujanaq.