Pinngitsaaliineq pinngitsaaliineruvoq – Pinngitsaaliinertullu taaneqartassaaq

Pinerluttuunermik tunngavik atuutilersinneqarami pisoqalereernikuuvoq Pinerluttuunermik tunngaveqarneq tamrmi annertunerusumik annikinnerusumilluunniit misileraanermik tunngaviusumik eqqarsartaaseqarluni pinngorpoq immaqalu 50-ikkunni 60-ikkunnilu iluangitsooreersimalluni, pineqataatissiissutini taamanikkut assersuutigalugu ilinniagaqarnissamik pineqaatissiissut ilannguneqarneq ajormat. Taamanikkut ilimagineqarpoq avatangiisit qaninnerit inuit attaveqatigiittarnerat eqqarsaatigalugu iliuuseqartarnermik aaqqiinnissamut ikiuutissasut aallaavigalugu sulisoqassasoq, kisiannili taamanikkulli paasivarput nutaaliortoqaleriartortoq Paasisaqarusukkuit

Kalaallit Nunaat, Danmarki Savalimmiullu nunat allaanngillat, uaguuvugut. Ataatsimoorluta

Suleqatigiissitsisunut pingaaruteqarluinnarpoq Issittumi eqqissisimasumik ineriartortitsinissamik qulakkeerinninnissarput nunatsinnilu Ilulissani nalunaarut 2010-meersoq naapertorlugu pitsaanerpaamik pissarsisoqassasoq. Suliassamik taassuminnga kivitsisinnaanerput Kalaallillu Nunaata sulinermi peqataaffigisaanik Issittumi pitsaasumik ineriartortitsinissaq qulakkeerniarlugu ataatsimoornissarput innuttaasut tutsuigaat.    Anguniagaq tassaavoq pitsaanerusumik ataatsimoorneq. Isertugaanngilaq Isittumi ineriartortitsinerup Kalaallit Nunaannut, Danmarkimullumi, iluaqutaanissaa Suleqatigiissutsisut Paasisaqarusukkuit

Kalaallit Nunaanni PTSD 

PTSD Kalaallit Nunaanni atugaasorujussuuvoq. Taamaakkaluartoq katsorsarneqarnissamut suli periarfissaqanngillat. Inuit kingunerluutaasumik pisoqareernerata kingorna PTSD-qalersarput aammalu sorsunnernit ajutoornernilu ilisimasaqaneqarluni, taamatullu inuunermi sakkortuumik kingunerluuteqartitsinermi pisoqarneranilu. PTSD pisimasunik kingumut misigisuusineri, aninissamik ersigisaqarnermik tarnikkullu ajoqutinik allanik malitseqartarpoq. PTSD-p aningaasanut inatsimmik isumaqatigiinniarnernut ilanngunneqarnissaanik pisariaqartitsivugut PTSD – Paasisaqarusukkuit

Utoqqarnik paarsinermi sulisut amerlineqassapput

Maannakkut nutaarsiassat atuarugit ajoraluartumik nikallornarpoq. Kujataani utoqqaat illuanni paarsinermi sumiginnaasoqarsimanera pillugu Inatsisartut ombudsmandia aqqutigalugu ilanngutasseqqittoqarpoq. Oqaatigisariarpoq sumiginnaasoqartoq ilami annertoorujussuarmik. Kommunimili aqutsisut kommunilu politikkikkut aqutsisut utoqqatsissutat ajornerpaajupput. Siullermik sulisut sulinngitsoortarnerat pisuutinneqarpoq, aqutsisuunermi sulisunik pingaanerutitsinissaq pimoorunnagu aamma kommunalbestyrelsip aqutsisuunermilu akisussaasoqartoqarani. Paaqqinniffinni sulisut Paasisaqarusukkuit

Nunanut Allanut tunngasutigut naalakkersuinikkut ingerlatsineq pillugu nassuiaat 2019.

21. oktober 2019 – Siullermeerneqarnera (Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Nunanullu Allanut) Nunanut allanut tunngasutigut politikkikkut soqutigisat Uulia, gassi, atortussiassat, aalisakkat, imeq mingoqanngitsoq avatangiisillu pillugit apeqqutit Naalagaaffeqatigiinnermi, EU-mi peqatigiinnernilu allani Issittumi eqqissisimasumik ineriartortitsinnissamik suliaqarfiusuni pingaarnerpaatinneqartariaqarput. Innuttaasulli eqqarsaatiginngikkutsigit angusaqangaarnavianngilagut. Taava isinnaaginnartuussaagut ineriartortitsinerlu ingerlanneqartoq Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiuutitigut innarliinerit TAMAASA akiorniorniarlugit suliniutit amerlanerusut

Pinngitsaaliinerit kinguaassiuutitigullu innarliinerit politiinut nalunarutigineqartartut amerliartuinnartut Suleqatigiissitsisut ernumassutigigaluttuinnarpaat. 2014-imi 345-nit 2018-imi 402-t. Inuk ataasiinnarluunniit taamatut nalunaataqarpat ataatsimik amerlavallaarput.  Piffissami tassani eqqartuussinerit 2014-imi 187-init 2018-imi 104-nut ikilipput.  Politiit isumalluutinik amerlanerungaartunik atorfissaqartitsinnguatsiarput, politiit taamaalillutik pinerluttoqarsimaneranik paasiniaanerit pisariaqartut – annertugajuttartullu – pitsaanerusumik ingerlassinnaalerniassamatigit.  Paasisaqarusukkuit

Kalaallit Nunaanni uummatigissaarneq

Kalaallit Nunaanni uumatikkut ajornartorsiutit sammineqartinneqartilerniarlugit arfininngorneq ulloq 19. november nereqatigiittoqaqqissaaq. Tamanna ajornartorsiutaagaluttuinnarpoq peqqinnissaqarfiup Inatsisartullu ataatsimut oqallisigisariaqagaat. Politikkikkut assersuutigalugu kræfti eqqumaffigineqartorujussuuvoq, nunatsinnili uummatikkut ajornartorsiuteqartoqanngivippoq, tamannalu uummatikkut nappaateqartunut ajornartorsiutaavoq. TV-kut aallakaatitsinerit kræftillu sammineqarnera kisiannili uummatikkut nappaateqartut kræftimik nappaateqartunit amerlanerupput. Taamaakkaluartoq tamanna oqallisiginngilarput. Paasisaqarusukkuit

Utoqqaat kalaaliminernik pisinissamut akissaqartariaqarput

Utoqqarpassuit kalaaliminernik pisinissamut akissaqannginnertik nerisinnaanngertilluunniit pissutigalugu kanngusuttarput. Kikkut tamarmik kalaaliminernik akeqanngitsumik pilersuisinnaasunik ilaqutaqanngitsut assigiinnik ajornartorsiuteqarsinnaapput. Akerlianik inuiaqatigiinni allat pingaartumillu nunamik aqutsisut nammineq nioqqutissaatinik annertunerusumik pissarsisinnaaanerut sinaakkusiisimannginnertik pissutigalugu kanngusuttariaqarput.   Uku aaqqiissutaasinnaassapput:   1. Aalisartunik/piniartunik tunngaviusumik aningaasaqarnermik tassungalu ilanngullugu niuerfinni pissutsinik Paasisaqarusukkuit

Suli tigunikuunngisatsinnik sorpianik tigusinissaq ataatsimiititaliap kissaatigaa?

Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Ulluinnarni niuernermi nammineq nerisassiat siuarsarneqarnissaasa oqallisiginerani, kikkut sinaakkutinik aalajangersaasarnerat pillugu tusatsiakkat imaaginnavipput. Nunatsinni nerisassiornermut tunngasut Kalaallit inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danmarkimili nerisassianut tunngasut EU-p Danmarkillu inatsisaanni aalajangersarneqartarput. Danskit naalakkersuisui Paasisaqarusukkuit