Kalaallit Nunaata naalagaaffinngornissaa piviusorsiortuunngilaq. Naalagaaffeerannguaq nunarsuarmi kisimiissinnaanngilaq qanorluunniit piumanngitsigigaluarutta. Isumagisassat amerlavallaaqaat sualummik namminersortuunerup innarlitsaaliornissaa, illersornissamut isumaqatigiissutit, niueqatigiinnermut isumaqatigiissutit aningaasallu. 

 

Kalaallit soorunami inuiaapput pisinnaatitaaffillit aamma Kalaallit Nunaat periarfissalissuuvoq. Kisianni Kalaallit Nunaata inissisimavia isiginngitsuusaarneqarsinnaanngilaq. Amerikamut Avannarlermut qanittumiippoq, Qalasersuarmut qanittumi, illersornissakkut inissisimalluarluni taamaattumik USA-p immikkut soqutigisaqarfigaa.

Donald Trumpip kisimi Kalaallit Nunaata USA-mut ilanngussinnaanissaa eqqarsaatiginngilaa. Massakkut amerikamiut sakkuisa timmisartui piumagusik sukkulluunniit kalaallit nunaata silaannartaanut appakaassinnaapput aamma kalaallit mittarfiutaannut. Taamaattuaannarnikuuvoq sorsunnersuaq kingulleq pigallarmalli kunngeqarfik Danmark isumaqatigiissuteqarfigineqarnikuummat, Danmarkillu Kalaallit Nunaat, NATO, EU USA-lu suleqatigalugit naalagaaffeqatigiit nunanut allanut tunngatillugu soqutigisaat isumagilluarneqarput. Aamma Kalaallit Nunaat danskit illersornissamut missingersuutaanni initungaatsiarpoq.

Kalaallit Nunaat naalagaaffeqatigiinnut ilaajunnaassagaluarpat naalagaaffinngorlunilu, piaarnerpaamik ilissarsiortariaqarpugut. USA-lu qaninnersaavoq. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi kisimiinnissaa takorloorneqarsinnaanngilaq. Killeqarfigut nammineq illersorsinnaanngilagut aamma ima isertitaqartiginngilagut aningaasarsiornikkut nammineersinnaalluta, taamaattumik suleqateqarnissarput pisariaqartilluinnarparput.

Taamaattumik Kalaallit Nunaat marlunnik toqqagassaqarpoq: Danmark naalagaaffeqatigiinnarsinnaavarput imaluunniit USA-mut ilanngussinnaavugut. Taava danskit tungiueriaasiat ullumikkut ilisimasarput qimattariaqassavarput amerikamiutullu inuuneq peqqarniitsoq atulerlugu.

Kalaallit Nunaanni danskit oqaasii aammali kalaallit oqaasii kinguaariit arlaqanngitsunnguit ingerlanerini atorneerutissapput tuluillu oqaasii atorneqalerlutik. Akeqanngitsumik nakorsiassaassaagut aamma peqqinnissaqarfik akeqalissaaq. Aamma nammineq ilinninerit akilertalissavat. Taamatut periuseqartuarnikuuvoq USA nunani tiguarsimasamini aamma taamaalerumaarpoq Kalaallit Nunaanni USA-mut ilanngutissagutta.

Vittus Qujaukitsoq, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq, unneqqarissuuvoq aamma taassuma kissaatigaa Kalaallit Nunaat sukkanerpaamik naalagaaffinngussasoq. Aammali oqarpoq naalagaaffinngorutta Kalaallit Nunaanni inuit naliginnaasut atugaat ajorseriassasut aamma taamaattumik naalagaaffinngorutta atungartuussuserput ajorseriarumaartoq. Tassa imaappoq akissallit kisimik ilinniarsinnaalissapput, nakorsiarsinnaalissapput aamma inuttut upalungaarsarsinnaalissaspput, pisariaqartitsigunik. Allat neriuutigiinnassavaat nappariataannginnissartik ilisimasassaminnillu internetimut aallertarlutik. Internetimut akissaqarunik. 

Soorunami tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Aamma akuersaarneqarsinnaanngilaq oqartoqassappat naalagaaffinngorutta imaassanngitsoq nunarput allanut tunissagipput pisuussutigut, inissisimalluarnerput, oqaatsigut kulturerpullu akigalugit. 


Naalagaaffik Kalaallit Nunaat sorsuakkiaralugu eqqartorunnaarlugu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu naalagaaffeqatigiinneq ineriartortittariaqarparput tamatsinnut iluaqutissanngorlugu aamma Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut atukkat pitsanngorsarlugit. Peqqinnissaqarfik, meeqqat atuarfiat allallu ilinniarfiit aserorteqqinnissaat pisariaqartinngilarput.


Siunissaq pitsaanerusoq pillugu naalagaaffeqatigiinni ataasimooriarta, naalagaaffinngornissarlu aserorterisoq nipangiullugu naalagaaffeqatigiinneq ineriartortitseriartigu.

Suleqatigiinneq periarfissaannaanngilaq pinngitsoorneqarsinnaanngilarli.

 

Flemming Nielsen, Kommuneqarfik Sermersuumi Suleqatigiissitsisut immikkoortortaqarfiani najukkami siulersuisunut ilaasortaq