Suleqatigiissitsisuni taligut nakkartinnaveerpagut inunnik isumaginninneq pillugu amerlanerussuteqartut akuerimmassuk Danmark suleqatiserineqassasoq. Kisianni tassunga atatillugu qanorpiaq iliussaagut?
Aajuku uangut isumarput naapertorlugu iliuuserineqarsinnaasut:
Isumagitigu ikiuinerup kingunerisa sivisuumik atanissaat
Isumagitigu Kalaallit Nunaanni tarnip pissusaanut immikkut ilisimasalinnik, sociologinik aamma ilisimatuunik uangut kulturitsinnik tunuliaqutalinnik eqqarsaqatigiittoqarnissaa suleqatigalugit inunnik isumaginninnermut siunnersortit taamatullu kommunini najugallit sinniisui. Taamaaliussaagut qularnaarumallugu systemit nutaat atorneqalernissaat, ikiueriaatsit nutaat atorneqalernissaat il.il. sivisuumik. Ikiuutissapput programminut ilisimatusarnermut, ikiuinermut suliniutinullu, naleqqussaasoqaqqullugu, nutserisoqarsinnaaqqullugu aamma immikkut ikiuinerit qaangiuppata ingerlasut ingerlaannassinnaaqullugit.
Maannakkut suliniutit nalilersorneqassapput aamma immikkut suliniutit kingunerisa ilisimatusarfigineqassaat ilanngunneqartariaqarpoq.
Sooruna atorsinnaasut pigiinnassavagut aamma pingaaruteqarpoq peqataanik nassuerutigisariaqaratsigu pingaaruteqarmat najukkami ilisimasat tunniussuunnissaat aammali avataaneersut aamma taama pingaartingimmata qularnaarumallugu pisariaqanngitsumik kanngutsaattuliortartut allalluunniit salliutinneqarnissaat akiniarneqarsinnaanermut, siorasaarinermut imaluunniit najukkami ajattorneqarsinnaaneq ersigalugu. Illoqarfiit allat ikiuukkiartussapput aamma inuit allat najukkami najugaqanngitsut naliliisarnerit, ajornartorsiutit nalilersornissaat aamma pisariaqartitat nalilersornissaat eqqarsaatigalugu. Aamma pingaarutilerujussuuvoq Meeqqat pillugit isumaqatigiissummi ilinniarsimasat tunngavigalugit silatuumik aallaaveqarnissaq, uukapaatitsiniartoqaqqunagu imaluunniit allannguiniartoqaqqunagu – pisariaqaritat suliniutissallu eqqarsaatigalugit. MIO aamma suliamut ilaatinneqartariaqarpoq. Suleqatigiissitsisunut aamma pingaaruteqarpoq naqissusissallugu uangut NAMMINEQ tamakkiisumik ilaannakoortummillu Danmarkip ikiuunnissaa aningaasalersortariaqaratsigu. Danmarkip meeqqagut aannaatissanngilai. Uangut meerartagut annaatissavagut takullugu tamanna pingaartikkipput.
Immikkut oqaatigalugu, aalajangiisartut makkunannga immersorneqassapput:
* Nukinnut, kulturitsinnut aamma ilinniarsimassutsitsinnut allaffissornerup naleqqussarnissaa (tassa immersuisoqassaaq pisariillisaanissaq anguniarlugu).
– Atorfiit sorliit ilinniarsimasunik inuttaqartariaqarpat, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu qanoq ilinniartissavagut, eqqarsariaaseq qanoq allanngortinniassavarput aamma qanoq iliorluta systemigut pisariillisarsinnaavagut?
Siunnersuutigissavarput 48 timers regel eqqunneqassasoq, tassa nalunaaruteqartoqarneraniit akunnerit 48 siulliit ingerlanerani meeqqat pillugit suliat aallartinneqartassapput kiisalu iliuusissanut pilersaarut akunnerit siulliit 72-t ingerlanerini piareerneqartassaaq. Suliat meeqqanut tunngasut suligasuartussanit immikkoortunit suliarineqartassapput.
– Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu aningaasaliisoqassaaq, inatsisit pillugit supervision isumagineqassaaq aamma kommunini ilinniarsimasut pisariaqartitsigut isumagineqartassapput kommunit angasartuinit aamma Namminersorlutik Oqartussat kommunilli nakkutilliijartortartussaat parlagiiaattassapput ajornanngippat MIO allallu susassaqartut nakkutilliisittarlugit pisariaqartitsinermut aamma pitsaassutsimut.
* Nunaqarfinni illoqarfinnilu annerni pisariaqartitsinerit misissorneqassapput, katsorsaanermut programmini najukkamut kulturimullu tunngasut misissorneqassapput.
– Paasiniassavarput qanoq iliorluta najukkami najugaqartut suleqataalersissinnaalerlutigit taamatullu inuttut peqqinnartumik inooriaatsit qanoq aalajangiusimaneqarsinnaanersut kiisalu eqqartorumanngisat ersinerlu nungutinneqartariaqarput.
-Avataaneersut atortariaqassavagut illoqarfinni minnerni qularnaarumallugu nalunaartussaatitaanerup atorneqalernissaa.
– Avataaneersut supervisionimik ingerlatsisittassavagut najukkami najugalinnut pinerluttartunut akerliusunik, kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortartunut akerlisunik, persuttaanermut akerliusunik, siorasaarisartunik ilil.
Ilisimatusarneq aamma malitseqartitsilluni ilisimatusarneq suliamut ilaasariaqarput, uangut tungitsinniik, nunani allani ilisimatuut suleqatigalugit. Assersuutissatsialaapput ilisimatuut Kalaallit Nunaanni Nunani avannarlerni sulereersimasut.
-Isuamagineqarlik breaks aamma ilaqutariinnut inissiat, ilaqutariinnik katsorsaanerit, eqimattanik katsorsaanerit aamma ilaqutariinnut pikkorissarnerit, sumiiffinni ingerlatsiffiusinnaasuni.
– Aaqqissuussinernik ingerlasinnaasunik pilersitsisoqarli soorlu Najortitut ittunik aamma politiit sulineri ingerlatiinnarlik malitseqartillugillu. Sualummik massakkut pisut pingallarneranni.
– Suleqatigiissitsisuni siunnersuutiginikuuarput inunnik isumaginninnermi suliniutinut aningaasaateqarfiliuunneqassasoq. Inuinnaat qinnuteqarfigisinnaassavaat pissarsiffigalugulu, suliniutit aningaasalersugassatut qinnutigineqartut ilinniarsimasunit naliliiffigereernerisa kingorna.
* Kulturikkut assigiinngissutsit, kulturikkut aporfiit pisarialittut ilanngullugit suliarineqassapput, Inuit silatuut immersuineri soorlu pillugit eqimattakkuutaarluni oqaloqatigiittarnerit, ilaqutariinnik katsorsaasarneq imaluunniit ataasiakkaanik oqaloqateqartarneq iluaqutaanerunersoq. Tassani aamma najugaq aallaavigineqassaaq. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu kulturit assigiinngillat, alapernaatta taakku pilugit, suliamut immikkut ilisimasalittagut akuutitsigit, aporfiit aningorneqarlik, meeqqat inuusuttullu iluaquserumallugit.
* Kulturip oqaatsillu pigiinnarnissaanut suliniuteqarneq ilaassaaq. Oqaloqatiginnillutik katsorsaasartutta, inunnik isumaginninnermut siunnersortiutitta, tarnip pissusaanut immikkut ilisimasalittatta, inunnik sullissisortatta periutsit nutaat ilinniartariaqarpaat, systematiseriinissaq aamma supervisioneriaatsit, qaangerlugit ileqqutoqqat, nukissaqarnerulernermik isumassarsiorsinnaanerulernermillu kinguneqartumik, nunaqavissutit kisianni aqullaanngikkaluarluni. Attaviit pitsaasut pilersissinnaavagut, nunami maani inunngorsimasut najugaqartullu inoqatigut iluaqusersinnaavagut, ulluinnarni sulineranni aamma ilinniaqqinneranni imaluunniit ineriartoqqinneranni.
– Attaviit pitsaasut pilersissinnaavagut, ilinniarsimasut attaveqaataat, isumasiorneqarsinnaasut, supervision pillugu attavigineqarsinnaasut, aamma inatsisitigut ikiortigineqarsinnaasut il.il. inunnut maani inuusunut najugaqartunullu iluaqutaasinnaasut, inuit sulineranni imaluunniit ilinniaqqinneranni imaluunniit ineriartoqqinniarneranni.
– Qularnaarli politiip, kommunefogedip, tarnip pissusaanut immikkut ilisimasallip, psykoterapeutip, sullissisulluunniit kisimiinngisaannarnissaat.
* Inulerinermi sallerpaat sakkortuumik ikorfartorneqartariaqarput. Uterlara; supervision, nappaatinik suussusersiinermi sakkut ilapittuutissat, ptsaasumik sullissineq il.il. kisianni tamatigut aallaavigiarlugu nammineq sullissisutta qanimut suleqatigiinnissaat aamma inuit katsorsartariallit suleqatigalugit periarfissaqartillugu ilinniakkatigut inatsisitigullu supervisererneqartarnissaq, ilitsersorneqartarnissaq aamma ikorfartorneqartarnissaq.
* Ilinniarsimasut attaviit. Ikiorumallugit kanngutsaattuliorfigineqarsimasunut neqeroorutit, persuttarneqarsimasunut neqeroorutit il.il. taakkunani pisariaqarpoq ilisimatuussutsikkut paasisimasat atornissaat aamma pitsaasunik aallartiffeqarnissaq. Uangutsinnut iluaqutaavoq inuit amerlanngitsunnguugatta nunami maani, imatut paasillugu best practices misilinneqassapput aamma siammarterneqassapput, nunap immikkoortuinut tulluussarlugit, pikkorissunik suliniutinut aqutsisoqarutta aamma aqutsisoqarutta sunut tamanut malinnaalluarsinnaasunik. Ikittunnguuneq akorngutitaqarsinnaavoq inunnik sullissinermi sulisussanik pissarsiniarnermi. Tassanilu avataaniik ikiuukkusuttut qutsattariaqarpagut nunami aaqqiissutit pitsaanerpaat nassaariniassagutsigit, taakku ikiorsiullugit.
* Isumagineqarli immikkut piginnaasallit, pikkorissut, ataqatigiissaarisartut piviusunngortitsiniarnerni suleqataasarnissaat, ataqatigiissaarisarnissaat aamma suliniuterpassuarnut aallartinniakkatsinnut aqutsisuusarnissaat.
Tamatigut nalilersuisoqartarnissaa qularnaarneqarli, isumagalugulu pisariaqartitat paasiniarluarneqartarnissaat, suliniutit malitseqartinneqartarnissaat isumagineqassaaq, naleqqussaasoqartassaaq aamma suliat ingerlanerini iluarsaassillattaajuartoqassaaq.
Iliuuserisinnaasagut tigussaasut, Danmarkip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinneranni
1. Suleqatigiisitanik pilersitsisa, inuttaqartillugit Kalaallit Nunaanneersunik, Danmarkimeersunik aamma ajornanngippat tulluarpallu Savalimmiuneersunik – ilinniarsimasut suliassatut siunnersuutaasa aallartitaasalu nalilersornissaanni. Aamma isumagineqassaaq ilisimatuut ilaatinneqarnissaat.
2. Uangut nammineq sulisorisagut ilinniartinneqassapput – piginnaasaat qaffassarneqassappat aamma pikkorissarneqartarneri.
3. Ilinniartitsisut ikiorneqarnissaat isumagineqassaaq – supervision aamma ikiuineq. Ilinniartitsisumut Kalaallit Nunaanni sulerusuttumut programmiliortoqassaaq – ilanngullugu inuiaqatigiinnut akuulernissamut suliniutissat, kulturimut paasinninnissaq il.il. meeqqat atuarfiini ilinniartitsisut amerliumallugit atuartisinerlu pitsanngorsarlugit.
4. Taskforce suliassat nunatsinni sumi tamaaniittut ikilisarnissaannut. Meeqqanut tunngasut siulliunneqassapput. Soorlu eqqartuussiveqarnerup iluani ikiuuttoqarneratut, taamaattumik taskforcenik pilersitsiortortoqassaaq taakku suleqatigalugit aamma politiit, nalunaarutit, suliat meeqqanut tunngasut aamma kommunini suliassat ilaqutariinnut tunngasut immikkoortiterumallugit, aallarniutigineqassaaq qanoq iliornissap misissorneqarnissaa, meeqqat inuusuttullu ikiorneqarnissaat qularnaarumallugu aamma qanoq ikiuisoqassanersoq aamma periarfissaqarnersoq – suullu ikiueriaatsit amingaatineqarnersut. Amingaataasut tulleriiaarneqarlik aamma suleqatigiissutigineqarli aningaasaliinissaq, katsorsaanissamut neqeroorutit, inissiivissat kiisalu ilaqutariinnut neqeroorutit amingaataasut.
5. Nunaqarfinni isorliunerusunilu politiiliisoqarli piffissami killilimmik, suliat iluamik misissorneqarnissaat siunertaralugu aamma sukkasuumik misissuisoqarnissaa qularnaarumallugu, politiit nunaqavissuussanngillat najugalinnut attuumassuteqaratik sulisinnaaniassammata, politiit najukkami pisariaqanngitsumik artukkersorneqaqqunagit.
6. Sullissisunik pissarsisoqarli oqilisaanissamut sulianik aallutaqartussanik aamma sukkanerusumik. Kisianni sullissisartut nunaqavissut innuttaasunut oqaloqatigiittarnernik ingerlatsisarlik, taakku innuttaasunik kisimeeqateqarlutik oqaloqatiginnittarsinnaapput danskisulli oqaasillit allaffimmi sulisinnaapput, immikkoortiterisinnaapput, journaliseeriisinnaapput aamma polikerinut innersuussusiortarsinnaapput taamatullu suliassat pillugit.
7. Supervision danskisut oqalussinnaasunut tamanut atorneqarli, Danmarkimeersunut, aamma kalaallisuinnaq oqaasillit tarnip pissusaanut immikkut ilinniarsimasunit kalaallinit supervisererneqartarlik taamatullu allanit ilinniarsimasunit, taamaasilluta nukiit agguarluarnerusinnaassagatsigit. Supervision siunnersuineruvoq, oqilisaanissamut oqaloqatigiinnerusinnaavoq, tarnip pissusaanut immikkut ilisimasallit oqaloqatiginnittarnerat pineqarsinnaavoq aamma ilinniarsimasut akunnerminni oqaloqatigiittarsinnaapput ilitsersuinissaq siunertaralugu.
8. Nunani avannarlerni suleriaaseq atorneqarli soorlu Alternativ til Vold, Norgemi ineriartortitaq, Janus-Centeret Danmarkimiittoq atorneqarsinnaavoq kanngutsaattuliortartunik katsorsaanermi, isorliunerusuni katsorsaanissat neqeroorutigineqarsinnaapput tassani Norgemiut immikkut ilisimasaqartut atorneqarsinnaapput il.il. Kalaallit Nunaanni najugaqartut iluaquserumallugit.
9. NGO-t suleqatigineqarnissaat qularnaarneqarli. NGO tassaavoq Non-Governmental Organisation, isumaqarluni inuinnaat kattuffii. Tassa imaappoq ilaatigut kattuffiit namminersortut pineqarsinnaapput – pisortanit ingerlanneqanngitsut – Kalaallit Nunaanni sulisut. Isumagineqarli oqaloqatigiittarfeqarnissaa avitseqatigineqarsinnaasunik suleqatigineqarsinnaasunillu. Red Barnetitut ittut pitsaasunik amerlasuunik programmiuteqarput, kattuffeqarpoq ilaqutariinni persuttaanerit kingunipiluinik katsorsaasartunik, imigassamik ajornartorsiuteqarsimasut ilaqutaanut naapittarfinnik peqarpoq, aamma kattuffeqarpoq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut aamma inissinneqaqqasut, taakkununnga kalaallit peqatigiiffii isumassarsiortinneqarsinnaalluarput, taakku misilittagaannik paarlaasseqatigiittoqarsinnaavoq, nunarsuarmi NGO-t allat ikiortigineqarsinnaapput ataatsimooqatigalugillu, tassani Danmark aallarniutigineqarsinnaavoq. Aningaasaateqarfiliortoqarli taakku peqatigalugit.
Nunaqarfinni isorliunerusunilu nuannersumik peqatigiinnerit atorlugit iluaqutissarsiniartoqarsinnaavoq, soorlu meeqqat inuusuttullu tammaartinneqartarsinnaapput, timersorneq ataatsimoorfiusinnaavoq nuannersumik, aamma peqqinnartut sammisat aallunneqarsinnaapput, meeqqat inuusuttullu nunarsuup sinneranut timersoriartillugit angalatinneqartarsinnaapput, tammaarsimaarfissuarnukartinneqartarsinnaapput, politikki nunarsuarmioqatigiit suleqatigiissutigisinnaavaat, spejdereqarneq atorneqarsinnaavoq, drama, eqqumiitsuiorneq allalluunniit.
10. Isumagineqarli meeqqanut inuusuttunullu qimaaffissiaq ilinniarsimasunik sulisoqartussaq illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaanni, soorunami atorfinittussat misissorneqaqqaartassapput. Kommunip illuutai pioreersut atorneqakuttoorsinnaapput aamma peqataasitsisoqartarnissaa qulakkeerneqassaaq taamatullu meeqqanik, inuusuttunik taakkulu ilaqutaannik katsorsaasussat akuerineqaqqaartassapput aamma ingerlateriikkat matliseqartinneqartassapput. Sumiiffilli ornittagassaat neriffiusinnaassaaq, siniffiusinnnaassaaq, toqqissimaffiusinnaassaaq aamma qimaaffiusinnaassaaq angerlarsimaffimmi eqqissiviilliortoqarsimatillugu. Malitseqartitsisoqartarli soorlu politiit programmiutaanut “eqqissiviilliornermiit oqaloqatigiinnermut” assigusut programmit atorlugit, Maniitsoq- modellen atorlugu, katsorsaaneq, tarnip pissusaanut immikkut ilisimasallit katsorsaaneri atorlugit imaluunniit ilaqutariit piuinnarnissaannut ikiorsiissutaasinnaasut allat atorlugit, periarfissaqarpat. Ajornarpat immikkut pitsaasut katsorsaaviit inissiiviillu atorneqartariaqarput.
11. Meeqqat inuusuttullu pitsaasumik katsorsarneqarnissaat inissinneqarnissaallu suleqatigiissutigineqarli. Sumiiffeqartariaqarpoq immikkut piginnaanilinnik suliffiusunik; pinerluttut pinerlunnissaannut pinaveersaartitsisussanik aamma pinerluttaalisitsisussanik, sanngiitsut kanngutsaattuliorfigineqarsinnaanerannut ikiorneqassapput – tassa kanngutsaattuliortarnerit pinaveersaartinniarlugit iliuuseqarasuartoqartassaaq, meeqqat persuttaasartunik angajoqqaallit ikiorneqassapput , atoqatigiinnikkut sanngiitsut ikiorneqassapput aamma kanngutsaattuliorfigneqarsimasut, nanertisimasut immikkut ikiorneqassapput aamma inuusuttut meeqqallu imminut toqunnissaminnut eqqarsartut allallu ikiorneqarnissaannut neqerooruteqartoqassaaq. Aningaasat amerlanerusut akuersissutigineqassapput, supervision ingerlanneqartassaaq, angajoqqaarsiat ilinniartinneqartassapput kiisalu amerlanerusut taamatut sulisinnaasut sukumiisumik tunuliaqutaat misissorneqassapput. Angajoqqqaarsianut siunnersortit aamma meeqqanut illersuisut aamma mininneqassanngillat.
12. Terapimi ikioqatigiinneq. Eqimattakkuutaarluni terapertarnissat amerlanerusut neqeroorutaassapput. Inuit ataasiakkaat oqaloqatigiinnikkut katsorsarneqartarnissaat amerlanerusut neqeroorutaasssapput. Tassani qinnutigineqarsinnaavoq assigiimmik oqaasillit immikkoortitaarneqarsinnaanerit, nammineq oqaatsit atorlugit katsorsarneqarnissaq ingerlanneqarsinnaaqqullugu. Aamma danskit oqaasii atorlugit ikiuisoqarsinnaassaaq oqaloqatigiinnermut oqaatsit aporfiunngippata aamma tarnip pissusaanut immikkut ilisimasallip ikiuineranut aporfiunngippata.
13. Ilaqutariinnut atuarfiit pilersinneqassapput aamma ilaqutariinnut ajornartorsiutilinnut inissiat qaangiiniarnerminni sulilluarsinnaaqqullugit aammali ilaqutariit ikiorneqarnissaminnut qinnuteqarsimasut. Allanik suliniutissarpassuassaqassajunnarsivoq aqqutaanili tamakku paasiortortariaqarpagut suut iluaqutaassanrsut, pingaarnerpaavorli suleqatigiinnissamut ikioqatigiinnissamullu aqqutissanik nassaarniarnissaq aporfissarsiorani.
Tamatumap aningaasalersornissaa aamma misissortariaqarpoq, tassani kommunit Namminersorlutik Oqartussallu misissortariaqarpaat meeqqanik inuusuttunillu sullissineq nukittorsarniarlugu aningaasat aqqutit suut atorlugit anngunniarneqarsinnaaneri aamma immikkut ikiuinissamut immikkut aningaasaliissutaasussat eqqarsaatigalugit. Soorlu atorfiit inuttaqanngitsut inuttalernissaat akissarsiat, sulisut inissaat, programmit ingerlasut pitsanngorsarneqarnissaat il.il. eqqarsaatigalugit.
Piffissaq ungasinnerusoq isigalugu aamma allaffissornerup pisariillisaaviginissaa suliarisariaqarpoq kommunit suleqatigalugit taakkunani allaffissorneq nukittorsarumallugu.
Tamakkuupput aallaqqaammut iliuusissatut siunnersuutigerusutagut.
Amerlanernik saqqummiusseqqikkumaarpugut.