Inuit pisinnaatitaaffiinut Institutti Naalagaaffiit Peqatigiinnut: Innarluutillit Kalaallit Nunaanniit qimarrapput
Innarluutilinnut inatsit 2017-mi naammassereersimasussaagaluarpoq 2018-mullu kinguartinneqarluni, taamaakkaluartorli malunnarpoq 2019-mi aamma naammassineqarnavianngitsoq. Imaluunniit?
Danmark Kalaallit Nunaallu ungasinngitsukkut Naalagaaffiit Peqatigiinnit sukumiisumik misissuivigineqassapput, innuttaaqataasut innarluutillit pisinnaatitaaffiit pillugit.
Tillioq, Innarluutillit Illersuisuat allallu innarluutillit kattuffii nunatsinniittut akissuteqarput qaammammi uani Naalagaaffiit Peqatigiit innarluutillit pillugit Komiteanut nassiunneqartussamut nalunaarummi atorneqartussanik. Inerniliunneqartut paatsoorneqarsinnaanngillat: Innarluuteqarneq inatsisitigut politikkikkullu Kalaallit Nunaanni ilaannikkut ajornartorsiutitut isigineqartarpoq, taamaattorli pisariaqartitsineq naapertorlugu suliarineqarneq ajorpoq.
Utaqqinerup nalaani innuttaaqatigut innarluutillit nutserput, ilaannikkut ilaqqutatik ilagalugit pisariaqartitsinertik naapertorlugu ikiorneqarumallutik.
Nunatsinni amingaataalluinnarpoq innarluutit assigiinngitsut suliniarfiginissaat; timikkut tarnikkullu innarluutit.
Eqqortumik katsorsaasoqanngilaq – attaveqaqatigiittoqaranilu
Ajornartorsiutip ilagivaa – aamma – inuiaqatigiinni timikkut tarnikkullu innarluutillit sumulluunniit orniguttarsinnaanissaq ajormata.
Iluaqutissanik innarluutillit amingaateqarput atuarfinni atugassaminnik kiisalu atuarnissamut allannissamullu atortunik, attaveqaqatigiinnermi atortunik aamma inunnut autismertunut, ADD-ertunut, allannermik atuarnermillu ajornartorsiutilinnut allarpassuarnillu innarluutilinnut eqqortumik pissusilersorneq ajorpugut.
Isornarnerpaatulli immaqa taaneqarsinnaavoq perorsaanikkut amingarluinnartumik sullissineq, naak meerarpassuit, inuusuttorpassuit inersimasorpassullu pisariaqartitsigaluartut. Ikorfartortitut sulisinnaasut pikkorissut, ilinniartitsisunut ikiortit pikkorissut specialklassini atuartitseqataasussat amingaatigineqartorujussuupput.
Ilinniartitsisut perorsaasullu pikkorissarnissaminnut periarfissaqartinneqanngillat, piginnaanngorsaatigisinnaasaminnik. Aamma ilinniarsimanngitsunut pikkorissaanerit amingaataapput, innarluutilinnut ikorfartortaasut tamanna aqqutigalugu piginnaanngorsarluarneqarsinnaagaluartut aamma ilaqutariit oqilisaasartut sulisullu allat pikkorissarnissaat pingaaruteqarluinnaraluarpoq.
Aamma supervision neqeroorutigineqarneq ajorpoq; tassa siunnersuisoqarneq ajorpoq oqaloqatigiinnerluunniit atorneq ajorpoq – angajoqqaanut ilaquttanullu kiisalu sulisunut susassaqartunut, naak erloqigaluartut annertuumillu aliasuuteqaraluartut.
Ilisimaneqartumit annerujussuarmik taasakka ajornartorsiutaapput nunami maani.
Annernaqaaq ilaquttanut ikiuussinnaannginneq, qitornamut, anaanamut ataatamulluunniit, qatanngutinut imaluunniit allanut asasatsinnut. Aamma erloqinartaqaaq asasatsinnut ikiuussinnaasunik nassaarsinnaanngikkaangatta. Taamaattumik soorunami inuit nunartik qimallugu nuuginnarnissartik qinertarpaat! Amerlasuutigut timikkut tarnikkullu innarluutillit nunami maaniittut ulorianartorsiortinneqarput. Aamma ilaqutariippassuit tarnimikkut.
Kattuffiit oqaatigaat ajorluinnartoq, attaveqaqatigiittoqanngisaannarnera oqartussaaffiit akornanni innarluutillit attavissatut pisariaqartitaraluanni.
Ajornartorsiutaasinnaavoq sullissisut atuarfiullu attaveqatigiittannginnerat, Namminersorlutik Oqartussat Kommunillu akornanni attaveqaqatigiittoqartannginnera aamma soorlu napparsimaviit atuarfinnut nappaatit suussusersineqarsimanerannik apuussinngitsoortarnerat imaluunniit inunnik isumaginnittoqarfimmut, uffa apuussisoqartartuuppat iliuusissat eqqortut aallartinneqarsinnaagaluartut. Attaveqaqatigiinneq suunngilaq imaluunniit attaveqaqatigiittoqarneq ajorpoq artukkersorneqartarpullu angajoqqaat qanigisaasullu allat artorsareeqisut, pisortaqarfinnut orniguttaqattaartariaqartartut – aportinneqarluarlutilli. Qaavatigut angajoqqaat qanigisaasulluunniit namminneq ujarlertariaqartarput paasiniarlugu inatsisitigut qitornatik qanigisatilluunniit sutigut pisinnaatitaaffeqarnersut – imaluunniit qanoq tapiiffigineqarsinnaanerlutik.
Paatsoorneqassanngilluinnaqqissaarpoq annernartorsuummat erloqinaqalunilu ilaquttanut aammali innarluutilinnut, ikiortissarsioraluarluni pisortaqarfinnut uteqattaartuartarneq.
Pisortat sumiginnaapput soorlu aamma meeqqat inuusuttullu sumiginnarneqarnerattut aamma innersuussinerluppallaarujussuarpugut – imaluunniit innersuussinngisaannarpugut – innarluutillit qanigisaasalu ikiortissaannut.
Innarluutilippassuit illersukkanik suliffeqartinneqarsinnaapput – aamma allaat aalajangersimasumik suliffeeqarsinnaapput, aallartinnissarli ilungersunartuuvoq oqartussaaffiit ikorfartuisinnaasut eqqortut suleqataanngippata.
Allaaserisami ataasiinnarmi oqaatigineqarsinnaanngilaq immikkoortuni qanoq amerlatigisuni sulilluartoqarnerunissaa qanoq pisariaqartinneqartigigaluarnersoq, politikerit innarluutilinnillu sullissisut akornanni, kisianni arlaanni aallartittariaqarpugut.
Aallartiffissaqartariaqarpugut
Innarluutillit immikkoortinneqassanngillat, taamaattumik aallartissutigisariaqarparput inatsisip akuerineqarnissaa qularnaarlugit innarluutillit, ineriartornermikkut akorngutillit aamma inuit ineriartornermikkut akornguteqanngikkunik tarnikkut ajornartorsiutillit, taamaasillutalu qularnaarlugu immikkoortinneqaratik sullinneqarnissaat.
Aamma ukiorpassuarni utaqqilikkatta innarluutilinnut inatsisip naammassineqarnissaa isumagisariaqarparput.
Inuppaalussuaqarpoq inatsimmik utaqqikatattunik timimik sungiusaasumik sullinneqarnissaminnut, timikkut innarluutimik paasiniarneqarnissaanut aamma ikiorneqarnissaminnut – piginnaasamik pigiinnarnissaannut. Inatsisimmi tunngavissiisarput inuit ikiorneqarsinnaanngornissaannut.
Allat utaqqipput soraarnerussutisiaminni innarluutilittut taperneqarnissaminnut. Aamma allat utaqqivaat inatsisini allassimalissasoq innarluutillit ikiorneqartussaasut aamma tamanna pisinnaatitaaffigigitsik tamannalu pisortat toqqagarinngikkaat.
Inatsit tunngavissiissaaq ataqatigiissaaritutut atorfinnik pilersitsinissamut aamma oqartussaaffiit akornanni attaveqaqatigiinnerup qularnaarnissaanut kiisalu inatsisitigut pisussaaffinngussaaq iliuusissanut pilersaarusiortarnissaq – aammali nutaatut: ineriartortitsisussanik pilersaarusiortoqartalissaaq.
Oqilisaasartut ikorfartortillu sapinngisamik neqeroortigineqartalissaaq inatsisitigullu pisussaaffinngortinneqarluni.
Taamatullu suliniutit allarpaalussuit.
Inatsisissaq paamaarunneqarpoq 2017-mili. Kanngunaqaaq. Tamatuma takutiinnarpaa nunami maani inoqatitsinnut qanoq isiginneriaaseqarnersugut, innarluutilittagut aamma tarnikkut unamminartumik inuunilli (kiisalu meeqqat inuusuttullu ulorianartorsiortut) kingulliunneqaqqipput.
Taamaattoq naassaanngitsumik oqallisigeqqammerpagut imigassamut inatsit, mittarfiit, biilit innaallagiatortut aalisakkallu.
Pisarnertut.
Sapiissuseqartariaqarpugut innarluutillit pisariaqartitaat suliarissallugit aamma innersuussinnaasariaqarpagut pitsaanerpaamik katsorsarfissaat imaluunniit pitsaanerpaanut innersuunnissaat; oqilisaasunut, piginnaasaannik annaasaqatsaaliuffissanut imaluunniit piginnaanngorsaqqiffissaannut.
Ullumikkut isumagineqanngitsumut Atuarfimmi specialklassimiugaluarpat, suliffeqarnermiugaluarpat imaluunniit inissaannut inersimasunngorunillu suliffissaannut.
Innuttaasunut ulorianartorsiortunut angerlarsimaffimmi ikiortit aamma nakkutilliinissat amerlasuutigut pisariaqartinneqartarput – ullumikkulli tamakku nunami maani aaqqissuussamik ingerlanneqanngisaannarput, ingerlanerlupput aamma sussaanngitsumik isumagineqarput. .
Qaqugorsuarmut innarluutillit kingulliunneqartussanngornikuupput
Innarluutillit taakkulu ilaqutaat tunulliunneqartarput politikkikkut oqallittoqartillugu, allarpassuit pingaarnerutittarpagut taamaattumik kanngunaqaagut.
Kinaluunniit oqarnikuunngilaq ullut marlussunnguit atorlugit suna tamaat aaqqikkumaaripput, periusissagulli eqqissisimasumik patajaatsumilli sanarfisariaqarpagut.
Aallarniutigilluarsinnaavarput sullissinerit pisortaqarfiillu akornanni attaveqaqatigiinnerit malitseqartinneqartalernissaat piffissaagallartillugulu naammassineqartarnissaat kiisalu inatsisip utaqqineqartup akuerineqarnissaa. Assassorluni suliassanut malunniutivinnavianngikkallarpoq kisianni immitsinnut pisussaaffilissaagut sullissinerit sukkatsissasut. Sapinngisamik piaarnerpaamik.
Piviusorsiunngilaq isumaqassagutta innarluutillit suugaluartulluunniit eqqarsaatigalugit nunami maani ikiuusinnaanngussasugut aamma sumiiffiit ilaanni periarfissaqanngilaq isumannaatsunik paaqqinnittarfiliornissaq imaluunniit illersukkanik angerlarsimaffiliornissaq inunnut aalajangersimasunik innarluutilinnut.
Pissutigalugu sulisut taarseraattarnerujussuat kiisalu ilinniarsimasunik sulisussaqannginneq.
Tassani aamma nunat avannarliit suleqatigikuttoorsinnaagaluarpagut ilinniarsimasunik sulisussarsinissaq eqqarsaatigalugu soorlu ilaqutariinnut, meeqqanut inersimasunullu innarluutilinnut ikorfartortitut sulisussanik.
Ajortuliornerunngilaq nassuerutigissagutsigu sorpassuarnut immikkut ilisimasaqalerniarsinnaanata ikittunnguunerput pissutigalugu.
Kisianni atagu sapinngisarput naapertorlugu iliuuseqariarta!
Naalagaaffeqatigiit iluanni suleqatigiissutigeriartigu, kattuffiit susassaqartut, siunnersuisartut imaluunniit ilinniarfissat immikkoortumi suleqatigiittariaqarpugut.
Ikorfartortaaneq pilerinarsariartigu imaluunniit inunnik sullissinissaq!
Suliarikuttoorsinnaagaluarparput suliat ingerlannissaasa innersuussisarnerillu ersarillutillu paasiuminartuussasut, oqartussaaffiit akornanni attaveqaqatigiinnerup qularnaarneqarnissaa, inuillu qaratsamikkut aanaartornertik pissutigalugu ikiortariaqaleriataartut imaluunniit nappaatit allat pissutigalugit AAMMA ikiorneqartarnissaat – piaartumik.
Aamma piginnaanngorsaasarnissat isumagikuttoorsinnaagaluarpagut aamma inuit innarluutilinnik sullissisussat ikiuisarnermut pikkorissarsinnaalluaraluarpagut.
Aamma perorsaasunut, inulerisunut perorsaasunullu immikkut piginnaanngorsarsimasunut taamatullu ilinniartitsisunut piginnaanngorsaasinnaagaluarpugut taakku specialklassini ilinniartitsisinnaanngortillugit, nunami maani sulisussanngorlugit. Akissarsiaalli qaffangaatsiartariaqarput – aappaagumut periarfissaq qaamasorsuugaluarpoq!
Qularnaartariaqaparput ataavartumik ataasiakkaanik allortarluta innarluutillit kattuffiisa kiisalu Innarluutillit Illersortaasa oqaasii malissallugit aallartillutalu innarluutillit atugaat pitsanngorsarniarlugit.
Suut tamarmik imaaliallannerinnakkut suliarisariaqanngillat, kisianni aallarniutigisariaqarpagut ikorfartuutaanerpaasinnaasut. Innarluutilinnut, ilaqutaannut taakkulu qanigisaannut.
Qaa aallarteriarta!
Pifissaqanngilagut utaqqeqqinnissatsinnut.