Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisip aamma Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermut inatsisip (Kinguaassiuutitigut pinerluuteqartarnerit il.il.) allanngortinnissaat pillugit inatsisissatut siunnersuummut missingiummut Namminersorlutik Oqartussat isumaqataanissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut (Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq)
Atornerluinermut akiuiniarnermi ukiukkaartumik ilinniartitsineq
Nuannerluinnarpoq takullugu kinguaassiutitigut pinerluttarnerit eqqarsaatigalugit eqqartuussinermut inatsit kiisalu pinerluttulerinermut inatsit isiginiarneqalermata. Uggornaqaarli danskit kisimik suliniutaat tamatumani tunngaviummat. Naalakkersuisulli saqqummiussissumminni tikkuarpaat kanngutsaattuliornerit ikittuaraannaat nalunaarutigineqartartut taamaasillunilu ammaatillatsiarneqarpoq qaammarsaagaatsiarnissap suliarilernissaa kiisalu ingerlaavartumik ukioqatigiiaanut nalunaarutteqartarnerup kiisalu meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiutitigut atornerluisarnermut illersorneqarnissaasa ilinniartitsisalernissaat.
Kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqartut inatsisitigut illersorneqarnissaat matumani inatsisiliornikkut pitsannguallatsinneqassaaq mikinngitsumik, inatsimmi immikkut meeqqat inuusuttullu inersimasunngortigatik kinguaassiutitigut pinerluffigineqarsimasut immikkut isiginiarneqarmata. Sualummik pornomut tunngasunik meeqqat inuusuttullu saqqummiunneqartarnerat erseqqissarneqarpoq.
§ 83 imm. 2-li eqqarsaatigalugu, tassa akuersisarnermut tunngasoq eqqarsaatigalugu ernumanartoqarsinnaasoq takusinnaavarput. Oqaaseqaatini takuneqarsinnaavoq pineqartoq tassaasoq meeraq 15-leereersimasup “kanngunartunik” assilineqarnissaminut akuersisimasinnaasoq, tamanna tamakkiisutut isiginngilarput. Meeraq 15-nik ukiulik suli meeraavoq inatsimmili allaqqagaluartoq akuersinermikkut atoqarteqarsinnaasut, isumaqarpugut meeqqap 15-nik ukiullip assit qanoq kingunipiloqarsinnaaneri tamakkiisumik takorloorsinnaanagu akuersisarsinnaasut.
Inersimasut meeqqanik inuusuttunillu internetsimi atornerluisut
Nalunngisatsitut Internet sumorsuaq atasarpoq taamaattumik aamma siunnersuutigerusupparput pimoorullugu iliuuseqarfigineqartariaqartoq ilinniartitsisalernissap atortussanngortinneqarnissaa taamatullu killiliisarnerup paasititsiniutigisalernissaa – meeqqat atuarfianni aamma angajoqqaanut.
Nammineq timi kisiat pinnagu aammali akuusut tamarmik immikkut pissaanermik pigisaqartarnerat eqqarsaatigalugu, kanngutsaattuliornerit suppat, qanoq iliorluni groomingimut illersortoqarsinnaava aamma inersimasut meeqqanut, teensinut aamma pre-teensinut qanoq internettimi uukapaatitsisinnaanerat pillugu.
Aamma iluaqutaanngitsoorsinnaanngilaq porno atisaqaranilu assilitittarnerit oqaloqatigiissutigineqartarnissaat eqqunneqartuuppat, assiliisartut assilisartagaat aammali inuinnaat assilisartagaat eqqarsaatigalugit, inuusuttunut atuartitsinermi.
Silarsuaq allarluinnaq ungatitsinniippoq aamma inatsisit inersimasullu tamatuma silarsuup paasinissaanut kinguarsimangaatsiarput.
Silarsuaq amiilaarnartoq ungatitsinniissinnaavoq, sualummik internetip ilorpiaani, taaneqartartumi dark webimi, tassani nioqqutigineqartarput pornot meeqqanut tunngasut, siammarterneqartarput aamma inunnik nioqquteqartarneq meeqqanillu atornerluisarnerit siuarsarneqartarput. Tamakku pisarput internetteqarmat aamma taamaattumik meeqqat nunami allarluinnarmiittut atornerlunneqarsinnaanngornikuupput kanngutsaattuliortup nunaginngisaani, atuinnarlugit webcamit imaluunniit oqarasuaatit angallattakkat assiliivittai. Taamaattumik Naalakkersuisut kaammattorusuppagut meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqarsinnaanerannut kannguttaatsuliorfigineqarsinnaanerannullu illersuinissaq pillugu Europarådip isumaqatigiissutaa sapinngisamik piaarnerpaamik atsioqqullugu.
Nunarsuarmi ilitsinnut takutitsinissaq pillugu aamma nunarsuarmioqatigiit iliuuseqarneranni suleqataasinnaaqqulluta taamatullu nunarsuarmi nunat suulluunniit suleqatigisinnaalerumallugit meeqqat inuusuttullu internettimi atornerlunneqartarnerat akiorniartillugu. Ajoraluartumik nunarsuarmi ajornartorsiutinngornikuuvoq kisianni nunarsuarmut tamarmut siammarterneqarsinnaappata aamma soorunami nunarsuarmioqatigiinnit akiorneqarsinnaapput tamannalu suleqataaffigisariaqarparput.
Ilitsersuinerit atuutsitilernerillu inatsit sunniuteqaqqullugu
Atagu manna oqaluttarfik aqqutigalugu kaammattuutigeqqitsigu manna inatsit – aamma oqaatsit paasiuminartut atorlugit allassimasoq tunngavigalugu atuisussanut ilitsersuusiortoqarnissaa aamma sullissisunut allanullu peqqinnissaqarfimmi isumassuisunut, inunnik isumaginnittunut, kommuninut aamma allaat innuttaasunut qularnaarneqassasoq ilitsersuusiortoqarnissaa suut allannguutaasimanersut pillugu aamma inatsit manna qanoq atortussanngortinneqarsinnaanersoq. Atortussanngortitsineq taamatullu sullissisunut, nalunaaruteqartunut, meeqqerivinnut aamma inersimasunut ilitsersuusiortoqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaanngilaq inatsit sunniuteqarluassappat.
Naagga naaggaarneruvoq –inatsisitigut- isumakkeerfiginninnertaqanngitsumik
Aamma ukiut killilerneqarsimanerat iluarisimaartorujussuuarput aamma inersimasut atoqateqartarnissamut atoqatigiinnissamullu akuerseqqaarsinnaanngitsut pillugit aalajangersakkat sukaterneqarsimaneri nersualaarusupparput taamaattumik atortussanngortinneqarsinnaanngorpoq nalunaarutaasa sukumiisumik suliarineqartalernissaat.
Aalakoorpallaarlutik imaluunniit malugisimaartillutik atoqatigineqarsimasut politiinukarsinnaanngorput aamma politiit inatsit manna nutaaq atorlugu inuit kinguaassiutitigut sakkortuuliortartut kanngutsaattuliortartullu malersorsinnaanngussavaat.
Peqataanik kaammattuutigerusupparput peqqinnartumik atoqatigiittarneq pillugu ilinniusiortoqassasoq taanna atuartitsissutigineqartalissasoq meeqqat atuarfianni kinguaassiuutit ilinniartitsissutigineqarneranni. Qujanaq.
Innuttaaqatigiit nukittuut-kinguaassiutitigut kannguttaatsuliornernut pinaveersaartitsinerit tapiinerit pitsaanerusut.
Kalaallit Nunaanni Red Barnetip chattertarfia tikilluaqqorusupparput tassani internet atorlugu attaveqatigiittoqarsinnaavoq marserlugulu qanoq isumannaatsumik internettimi chatteqatigiittoqarsinnaanersoq. Paaralugu siunnersuutinik ilitsersuutinillu meeqqat inuusuttunullu imaqarpoq, angajoqqaanut minnerunngitsumillu ilinniartitsisunut aamma.
Taanna assersuutissatsialaavoq immikkoortortaqarfeqartariaqarnitsinnut nammineq piumassutsiminnik inuinnarnullu ikorfartuisinnaasumik immikkoortut imaalitsiaannaq sulisussarsissussinnaanngisagut aamma aningaasaliiffigisinnaanngisagut eqqarsaatigalugit.
Atortut atuleriaannaapput aamma sulissutiginerusariaqarpagut ilinniartitseriaatsit aamma paasititsiniaariaatsit taamaattut siammarternissaallu qularnaarlugu – aamma nunap ilaanut iluamik interneteqarfiunngitsunut USB-t atorlugit, CD-it imaluunniit allat. Aamma kinaassuseq paasitinngikkaluarlugu pissarsiariniarsinnaasariaqarput. Aammaarluta kaammattuutigeqqissavarput pisortanit tapersersussagipput imaluunniit pilersissagipput iserfissaq, app-i imaluunniit programmi DVD-nngorlugu, CD-nngorlugu imaluunniit allatigut nassiunneqarsinnaasoq – taamaalillutalu pinnguarneq aqqutigalugu meeqqat inuusuttullu internettimi pissusilersortarnissaat ilitsersuussutigalugu.
Digitalikkut siuttut-ikiuisut tikikkuminarnerusut-meeqqanik sullissinermi tunngaviusumik pikkorissaaneq
Nassisseriarta pinaveersaartitsinermut atortunik kiisalu kanngutsaattuliortarnermut paasititsiniutinik aamma kanngutsaattuliornerit qanoq pinaveersimatinneqarsinnaanerannut taamatullu meeqqerivinnut tamanut nassiullugu sumut saaffiginnittoqarsinnaanersoq pasitsassimagaanni kanngutsaattuliortoqarsimasoq aamma inunnik isumaginninnermut ikiortit, meeqqerivinni ikiortit allallu ilinniarsimanngitsut meeqqatsinni paarsisut ullumininnguit atorlugit pikkorissartigit tunngaviusumik eqqiluissarneq pillugu kiisalu suut ernummatigisariaqarnerit allallu iliuuserineqarsinnaasut. Tunngaviusumik diplomiullik misilitsinnerullutillu ukiumoortumik uteqqinneqartartussat – imaluunniit atorfimmut allamut nuunnermi, meeqqanik sullississagaanni anguseqqaartoqartariaqalersillugu. Taamaasilluta aningaasat amerlanngitsut atorlugit angusaqarluarsinnaavugut minnerunngitsumik pisariaqarnerpaat eqqarsaatigalugit. Aamma perorsaasut akissarsiaat qaffariarsigit aamma socialpædagogit taamatullu inuit isumassuisut akissarsiaat.
Sullissisut, innuttaasut innuttaaqatigiissullu ataqatigiissut
Killiliisa ilisaritinneqarmat ilinniarsimasut, politiit innuttaasullu tamarmik kissaatigaat meeqqanut inuusuttunillu kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortarnernut akiuuteqataajumallutik. Pitsaaliuinermi kulturikkut tunngavitta pitsaasumik ilanngunnissaa eqqartorneqarpoq.
Suleqatigiissitsisuniillu oqaatigerusupparput PTSD katsorsaanermut allamut appakaassutitut atorneqartarnera iluaqutaasoq nunani allani paasineqarsimammat tamannalu sakkortuuliortartut katsorsarnerannut aamma tarnikkut inooqatigiinnerup ilinniartitsissutigineranut ilanngunneqarsinnaasoq kiisalu pitsaaliuinermut piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani iluaqutaasumik.
Inersimasunik kinguaassiutitigut atornerluisarnermut akiuiniarnermi appa imaluunniit assigisaa sakkussatsialaasinnaavoq kinguaassiutitigut pinerluttarnerit akorniarneranni. Amerlaqisut ilisimaneq ajorpaat pinerluffigineqarsimanerlutik qaammarsaaneq amingaataalluinnarmat aamma meeqqanik inersimasunillu kinguaassiutitigut atornerluisarneq assortuussutigineqaranilu oqallisigineqarneq ajormat. Atuartitsissutit nassartigit aamma qulakkeertigu taakku nunaqarfinni illoqarfinnilu minnerni imaatigut kabeleqarfiusunut naleqqiullugu imaaliallaannaq internetterfiusinnaanngitsuni pissarsiarineqartalernissaat.
Angajoqqaanut allanullu ikorfartuutaalluassagaluarpoq aamma imarisinnaammagit sumut saaffiginnittoqarsinnaaneranut paasissutissat aamma sumi siunnersuisoqarsinnaanersut ilitsersuisoqarlunilu – aamma minnerunngitsumik uppernarsaatissat qanoq pissarsiarineqarsinnaanersut.
Annersaasarneq aamma kinguaassiutitigut annersaasarneq
Nunatsinni ajoraluartumik aapparisamut persuttaasarnerit kinguaassiutitigullu persuttaasarnerit naliginnaasupilussuupput tamakkulu inuunermut allatigut kinguneqarnerluttarput. Aatsaalliuna taakku arlaat tikkuariarlugu nunatsinni unitsillugu, taamaaliorsinnaasuugutta persuttaasarneq tassungalu ilanngullugu pinngitsaaliisarneq tikkuassagaluarpara. Aappariit akornanni persuttaattarneq aamma kinguaassiutitigut persuttaattanreq isiginiarneqarpallaanngillat naak taakkorpiaat ajornartorsiutinik allanik nassataqartaraluartut akiorniakkatsinnik. Qinngasaarisarneq, qisuariapiloortarnerit, sakkortuumik pinerluuteqartarnerit, illoqarfimmi persuttaasarnerit, tarnikkut tarnip pissusaatigullu nappaatit, sumiginnagaaneq, piitsuuneq, ajortisaarineq, angerlarsimaffeqanngitsut pillugit kisitsisit amiilaarnarluinnartut, suliffissaqannginneq, pinngitsuuisinnaajunnaarnikkut ajornartorsiutit aamma nukissaalatsineq imaluunniit misiginneqateqarsinnaaneq.
Kannguttaatsuliornernut pinaveersaartitsinerit-kannguttaatsuliorfigineqartunik isumassuineq
Aamma kaammattuutigerusupparput kanngutsaattuliortut neqeroorfigineqartalissasut. Siusinaarlutik pitsaaliuinissaq pillugu neqeroorfigineqartalissasut – Danmarkimi Januscenterimi kiisalu Norgemi Alternativ til vold, tassaapput kattuffiit marluk, misilittagaqarluartut uatsinnillu avitseqateqarusuttut.
Tamatuma saniatigut kinguaassiutitigut kanngutsaattuliortartut allaanerujussuarmik pineqaatissinneqartalertariaqarput aamma kingorna nakkutigineqarsinnaalertariaqarput pitsaanerusumik – nakorsaatitortinneqarsinnaallutik sualummillu sakkortuumik nakkutigineqarsinnaanngortariaqarput meeqqanut kanngutsaattuliortartut, katsorsarneqarlutillu. Immikkoortumi Naalagaaffeqatigiinni suleqatigiittoqarsinnaanera qujaruteriartigu – pissarsiarissagaluarpagut ilisimasat, misilittakkat, nakorsaasersueriaatsit, paasiniaasarnerit aamma sakkut allat.
Aamma pingaaruteqarpoq inatsisip nutarternerani kanngutsaattuliorfigineqartup pisariaqartitaasa annermik eqqarsaatigineqarnissaat aamma pineqaatissiisarnerit sivisussusaat kiisalu mattusivimmiititsisarnerup. Naggataatigullu minnerunngitsumik kanngutsaattuliortup ilaqutaasa kanngutsaattuliortullu sulinermut akuutinneqartarnissaat pingaaruteqarpoq. Akilersinnaavoq siaruariartortussaallunilu. Sukkasuumik piaartumillu kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqartut ikiortarnissaat pitsaasuuvoq aamma qularnaarneqartarpoq sulileqqissinnaanissaat, ilinnialersinnaanissaat aamma inuiaqatigiinnut utipallaqqissinnaanissaat. Ilisimaatsuuneq aamma qaarmarsarneqarnissamut ernumaneq utaqqiinnarnerlu naaggaarpagut taamatullu persuttaaneq aamma kinguaassiutitigut persuttaaneq naaggaarpagut.
Nuannersunut iluamik akuersaarsinnaaneq
Naggataatigut kaammatuutigerusuparput inuusuttut akunnerminni pitsaaliuinermik ilinniarteqatigiissinnaanissaat. Qanga kingullermik neqeroorutigineqarpa pitsaasumik patajaatsumilllu atoqatigiittoqarnissaa? Eqimattat tatisiniarnerat qanoq naaggaarsinnaavarput? Qanoq kinguneqarsinnaava atoqatigiinnissamut pinngitsaaliine aamma sumut saaffiginnissinnaappat kingunerlutsitsilissagaluarunik nammineq kissaatiginngisaminnik atoqarteqarsimagunik?
Paasissutissat amiilaarnartut. Paasissutissanik katersuinerit ingerlanneqartuassapput
Minnerunngitsumillu naggataatigut immikkoortuni tamani kisitsisaatigut nutartertuartariaqarpagut, atoqatigiinnermiik meeqqat atuarfianni innarluutilinnut aamma allanut kanngutsaattuliornernut. Suleqatigiissitsisuni amingaatigaarput MIPI-p ingerlannikuusimasai aamma minnerunngitsumik atortussat tassaniittut, ilisimatusarneq allallu pillugit paasissutissat pissarsiariuminartut paasiuminartullu.
Atagu uku naggasiutigisigit: 2016-mi 4445-mi nappaatipalaanit tunillanneqarput. Taakkunannga 62- t 14-t inorlugit ukioqarput! 62-nit arfineq-marluk meeraapput tallimat qulingiluallu akornanni ukiullit.
Eqqarsaatigilluaalaariartigu. Meeqqat arfinillit tallimaniik qulingiluanut ukiullit klamydiarput aamma alla meeraq tallimat qulingiluallu akornanni ukiulik gonorrerpoq.
Suliat meeqqat nappaatipalaarnerannut tunngasut amerliartorput.
Naluara kiisami paasineqartalernerat imaluunniit paasiniaallaqqissisimanerput pissutaanersoq naluara.
Kisianni amiilaarnaqaaq.
Meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqartarnerat pillugu kisitsisit amiilaarnaannartumik qaffasipput. Qineqqusaarnermi tamaavitta neriorsuutigaarput ikioqatigiilluta akiuniarluta. Tamanna ilumooruteriartigu inatsisiliuinnarata kinguaassiutitigut persuttarneqarsimasut illersorluarnerunissaat pillugu. Suleqatigiissutigeriartigu immikkoortumut aningaasaliissuteqarnerunissatta pingaarnerutinnissaa, nunarsuarmioqatigiinnut suleqataanissarput aamma Naalagaaffeqatigiit iluanni, landskarsimi aningaasaatigut atorlugit. Iluaqutaassaqisut neriorsuutigisinnaavarput. Kanngunaqisumik aserorterisumillu inunnut allanut persuttaasarnerup, sualummik meeqqanut inuusuttunullu akiuineq tassaavoq siunissami aningaasaliissutini akilerluarsinnaanerpaasussaq.
Pisut pineranni sullissineq, suleriaatsit aamma kinguaassiutitigut persuttaasarneq qaammarsaavigisariaqarpagut. Taamatut oqaaseqarlunga manna siunnersuut ataatsimiititaliamut eqqortumut innersuuppara kissaatigalugu misissorneqassasoq inatsisitigut malitseqartitsinerit suut aamma suliniutit ingerlanneqarsinnaanersut ikorfartorniarlugu inatsisip pisatta atortussanngortinneqarnissaa.
Qujanaq oqaaseqarsinnaagama.