Politikkerisagut - uani atuaruk

Sinaakkutit pitsaasut, ataatsimuullaqqinneruneq

Inuiaqatigiit sapinngitsut, pisinnaanngitsunilli ungasillutik illersuisut.

Naleqarputit, pisariaqartippatsigit, inuiaqatigiinnut pingaaruteqarputit.

Uagut isumaqarput naapertorlugu tassaavugut inuit, ataatsimoortut, nunaqqatigiittut aamma assigiinnik atugallit.

Illoqarfinni, nunaqarfinni, Kujataani Avannaaniluunniit pissutsit unamminartut isiginngitsuusaarsinnaanngilagut, kalaaleqatigulluunniit Danmarkimiittut imaluunniit nunasinerit nunatsinniittut.

Tamatta inissaqartariaqarpugut aamma tamatta inissisimaffeqarpugut, avatangiisigut qaninnerit aamma nunatta siunissaanut.

Kinaluunniit qimaannarneqassanngilaq ajoquteqartutut imminut isigaluni. Inuit tamarluinnarmik naleqarput.

Suleqatigiissitsisut qularnaarusuppaa peqatiginissat.

Kikkut tamaasa pisariaqartippagut - Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu.

Kikkut tamaasa pisariaqartippagut - Kalaallit Nunaata siunissaata pilersinnissaanut.

Kalaallit Nunaanni inuit tamarmik imminnut tapersersortariaqarput, tasiortariaqarput - meerartatta siunissaat qularnaarumallugu.

Nunatsinni inuit inuiaqatigiinnut qimerluupput.

Eqqiaasuugaluaruit pisortaagaluaruilluunniit, tuluttut, danskisut kalaallisulluunniit oqaaseqaraluaruit, akiligassannik ilungersuuteqaruit imaluunniit pilissuugaluaruit inissaqartippatsigit. Pingaarneq tassaavoq immitsinnut nukittorsarnissarput - immitsinnut inissaqartinnissarput.

Ataatsimoorluta immitsinnut naleqartinnerput allisartariaqarparput, nersualaartariaqarpugut, immitsinnut paasisariaqarpugut aamma meerartatta ernuttattalu siunissaat eqqarsaatigisariaqarparput politikki eqqartortillugu. Ataasiakkaaraluarluta nunatsinni ataatsimoortunut ilaavugut.

Inuiaqatigiiusariaqarpugut inunnik naqqaniik pilersitsisartunik ikorfartuisut aamma saqqumilaartitsisut, ineriartornermut ilapittuutaasut, akileraartartut, ilaquttaminnik illersuisut, aamma sullivinni sulisut.

Inuit tamarluinnatta ullut tamarluinnaasa nunatsinni ataqatigiinneq sorsuutigisariaqarparput.

Immissinnut sullinnersi pillugu aamma ilaquttassinnik sullissinersi pillugu nersualaarneqassaasi - aamma inuiaqatigiinnut ilaasutut.

Inuit kiffaanngissusillit, inuit pisinnaassutsiminnik nuannaarutiginnittut - meeqqamut pisulerlaamut nerriviup sinaanut ajaperniarmutut, meeqqamut atualilersumut aamma inuunerup sinnerani inuiaqatigiinnut sinaakkutissat pitsaanerpaat pilersissavagut illit pillutit - misigeqqullutit inuiaqatigiinnut ilaasutut.

Inuit nammineq sapertut ikiussavagut, ataqqinartumik inuuneqaqqullugit;  pisortat piffissap ilaani ikiuuttarnissaat pisariaqartipparput imaluunniit ikiortariallit inuunnerisa sinnerini.

Taamatut ikiuusinnaasoqartariaqarpoq inuit inuiaqatigiinni ajornerusutut misigisimatinnagit.

Ataatsimoorneq ilumoortuusarpoq aatsaat toqqaanissamut kiffaanngissuseqaraanni.

Nuuttututut imminut isigivit imaluunniit kalaallisut? ilaqutariittut LGBTQ-tut imaluunniit ilaqutariittut naliginnaasutut?  Kinguaassiutitigut kanngutsaattuliorfigineqarninnit qaangiisimasutut, atornerlunneqarsimanernit persuttarneqarsimanernilluunniit aninguisimasutut - imaluunniit meeqqatut pilluarlutit alliartornikuuit? Danskisut, tuluttut imaluunniit kalaallisuinnaq oqaluffiusumi?

Piitsutut imaluunniit akisuutut, aallarnisaasartutut imaluunniit sulisartutut? Siusinaartumik pensionisialittut imaluunniit ilinniartutut naammasserlaatut? Inissaqartinneqartariaqarputit aamma nalussanngilat Kalaallit Nunaanni pingaaruteqaravit, imminut qanorluunniit isigigaluaruit.

Inunngornermiit toqunissamut

Suleqatigiissitsisuni isumaqarpugut innuttaasut sullinneqassasut suleqatigineqarlutillu inuunerup ingerlanerani aqqutaani ikiuisoqartarluni arlaannik naatsorsuutiginngisamik pisoqartillugu aamma ikiortariaqalersoqartillugu. Inuunerup ingerlanerani ikorfartorneqarsinnaanissaq Suleqatigiissitsisunut pingaaruteqarpoq, inuiaqatigiinni kikkut tamarmik pisariaqartinneqarmata.

Innuttaasut qitornartaartarput, nalungiarsuit meeranngortarput, meeqqerivinniilertarput kingornalu atualerlutik. Meeqqat inuusuttunngortarput, ilinnialertarput kollegianilu initaarlutik, inuusuttut ilinniakkaminnik naammassinnittarput atorfittaariarlutillu initaartarlutik. Innuttaasut utoqqaliartortarput utoqqaallu illuinut pisarlutik. Naalungiarsuit, meeqqat inuusuttullu pingaaruteqarput toqqammavittut nunami ineriartortumi aamma taamaattumik pingaaruteqarluinnarpoq pitsaasumik inuuneqarnissaq inunngornermiik toqunissap tungaanut.

Suleqatigiissitsisut ataqqivaat kikkut tamarmik kissaatigimmassuk pitsaasumik inuuneqarnissaq, allanngujaatsumik, peqataanilli aamma ataqqivarput kikkut tamarmik assigiimmik periarfissaqarneq ajormata. Inuit ilaat napparsimalersarput, allat suliffeeruttarput, inuit ilaat ikerinnakkut ilinniarunnaartarput, allat inissarsisinnaaneq ajorput aamma allat naleqquttumut inissaminnut akissaqarneq ajorput, meeqqat ilaat artornartumik peroriartortarput, ilaat atornerluisunngortarput il.il.  taamaasilluni inuunerup ingerlarnga aserorsinnaasarpoq.

Inummut ataasiinnarmik aseruineq ajorpoq, inuiaqatigiilli tamarmik sunnerneqartarput, ikiuiaartoqanngippat aamma iliuuseqarasuartoqanngippat inuuneq annernartillugu.

Siunertarisariaqarparput inunnik isumaginninnermik pilersitsinissaq inuuneq naallugut pisariaqartitsisunik ikiuunnissamut inissaqartitsisumik, innuttaasut kiffaanngissuseqaqqullugit nammineq inuunermik ilusilersornissaanut.

 

Isertitat

Innuttaasut pitsaasumik sullinneqassappata aningaasat pisariaqarput aamma aningaasat pissarsiarissavagut inuutissarsiortunit ingerlalluartunit aammali Danmarkimiit tapiissutinik pisarnikkut.

Aalisarneq nukittorsassavarput, namminersorlutik inuutissarsiortut, akileraarutit amerlanerusut pilersissavagut, aatsitassarsiorneq qiviassavarput, Bloktilskudit pissarsiarisartakkagut pitsaanerusumik atussavagut, takornariartitsinerup iluani suliffiit amerlanerusut pilersissavagut aamma inuutissarsiutinik nutaanik ineriartortitsissaagut soorlu IT-mut piginnaaneqarnissaq, eqqumiitsuliorneq, innuttaasut atorsinnaasunik ilinniagaqartissavagut aamma nutaanik inuutissarsiutinik pilersitsinissaq ammaffigissavarput.

Pingaaruteqarpoq ilinniartitaanerup ullumikkut ajornartorsiortup ataavartumik ineriartortinneqarnissaa aamma inuiaqatigiinni ilisimasanik katersinissaq politikkikkut pingaarnerutinneqartariaqarpoq, siunissami piffissami sivisuumi pitsaasumik aningaasarsiorsinnaajumalluta, piffissani ingerlanerluffinni akissaqarluta.

Taamaattumik avataani najugallit aningaasaleerusuttut aqqutissiuuttariaqarpagut, inuutissarsiutinik pisuunerulersitsisussanik suliffissanillu pilersitsisussanik eqqarsartut kajumissaarutigisariaqarparput ikorfartorlugillu peqataanilli pisuussutigut avatangiisigullu illersorlugit, qularnaarumallugu periarfissanik inerisaajuarnssaq inuiaqatigiit ineriartornerat pisariaqartitsinerallu peqatigalugu.

Immikkut pingaaruteqarpoq ataqatigiissumik patajaatsumillu politikkikkut ingerlatsisoqalernissaa, nunap ataqatigiinnissaa qularnaarumallugu oqartussaaffiit, kommunit Namminersorlutik Oqartussat illoqarfiit, nunaqarfiit innuttaasunilu eqimattat aqqutigalugit.

Patajaatsumik politikkikkut ingerlatsinerup qularnaassavaa avataaniik aningaasaliisoqartarnissaa aamma Suleqatigiissitsisuni kissaatigineruarput nunani inuit pisinnaatitaaffiinik ataqqinnittuninngaanneersut inuit aningaasaliisassanut, assersuuffigisinnaasatsinneersut aamma inuiaqatigiittut tarrarsorfigisinnaasagut.

Ineqarneq eqqarsaatigalugu Suleqatigiissitsisuni piffissaq ungasinnerusoq isigalugu sapinngisamik amerlanerpaat peqataaffigisaannik isumaqatigiissuteqartitsinissaq angorusupparput. Tarsigassarseriaatsimik 10/40/50-mik aaqqissuussisarneq eqquteqqikkusupparput aamma pilerinarsarusupparput nammineq illumik pisisinnaanissaq, sanasinnaanissaq aamma aserfallattaaliisinnaanissaq. Kissaatigaarput patajaatsumik sanaartornissaq aki pitsaassuserlu qitiutillugit aamma inuinnaat aningaasaliisarfiillu Kalaallit Nunaanni sanaartornissamut aningaasaliisinnaasariaqarput - aamma illoqarfinni minnerni.

Kissaatigaarput Kalaallit Nunaat silap pissusaanut avatangiisinullu ataqqinnittoq, plactikkimik mingutsitsiffiunngitsoq aamma qimaannakkanik eqqaaveqanngitsoq. Allaanerusunik nukissiuutinik misileraanissaq tapersersorparput soorlu batteriit aamma seqernup qinngorneri iluaqutigalugit nukissiornissaq ajornanngippat suleqatigalugu nunap immikkoortuini nunaqarfinni najugaqartut. Avatangiisit suliffinnik pilersitsisinnaasutut takorloorpagut. Biilinut innaallagiartortunut taamatullu innaallagissamik orsussamillu ingerlatilinnut akiitsuutip atorunnaarallanneqarsimanera sivitsorusupparput peqataanillu akitsuusersueriaaseq nalilersoqqikkumallugu.

Suleqatigiissitsisuni kissaatigaarput sapinngisamik annerpaamik aalisarnermut politikkimi toqqaannartumik politikerit sunniuteqartarnerisa peernissaa. Piffissap ungasinnerusoq isigalugu aalisarnerup iluaqutissarsiviginerunissaa qularnaarusupparput pisassiissutinut piginneqataariaatsit assigiinngitsut atornerisigut aamma pisassiissutinik angissusileeriaatsinik nutaanik aalajangersaanikkut. Siunissami periutsini eqqarsaatigineqartassapput Kalaallit Nunaanni maannakkut aalisartut aamma siunissami aalisartunngortussat kiisalu aalisarnerit tamarmik MSC-mik nalunaaqutserneqartassapput.

Kissaatigaarput ataqatigiissumik politikkeqalernissaq inuutissarsiorneq sulisussanik ilinniartitsineq inunnillu isumaginninneq ataqatigiisillugit. Inuutissarsiortunut sinaakkutit pitsaanerusut pilersikkusuppagut Kalaallit Nunaanni najugaqartunik atuinikkut aamma peqataanik avataaneersut sulisut atorlugit siuarsaanikkut. Kalaallit Nunaanni inuutissarsiutit pingaarnersaat - aalisarneq - eqqarsaatigalugu malittarisassanik paasiuminartunik pilersitsisariaqarpugut - qularnaarlugillu nunami suliffiit pisortat ingerlataannut unammillersinnaasut. Takornariartitsinermi aatsitassarsiornermilu sulisut ilinniarsimasut pisariaqartippagut aamma siumut taggiisinnaaneq qularnaarumallugit isertitassat kiisalu ilinniarnermut atatillugu suliffissat taamatullu sulliviit naliginnaasut.

Suleqatigiisitsisuni aallartinniarparput aatsitassanik aqutseriaaseq eqaatsoq aamma paasiuminartoq aamma nunatut niueqatissatut tatiginartunngornissarput. Taamaattumik piffissaq ungasinnerusoq isigalugu sapinngisamik amerlanerpaat peqataaffigisaannik isumaqatigiissummik pilersitserusuppugut. Innuttaasut ineriartornermut isiginnaartuussanngillat aamma kissaatigaarput aatsitassarsiornerup arriitsumik patajaatsumillu ineriartortinneqarnissaa ilinniartitaaneq, innuttaasunik atorfinitsitsisarneq, nunarsuarmioqatinik suleqateqarneq aamma pinngortitami piujuaannartitsinissaq aqqutigalugit. Kalaallit Nunaat aatsitassarsiornermut aningaasaateqarfeqassaaq, aningaasallu aningaasaliissutigineqartassapput kinguaariippassuarni inuiaqatigiinnut iluaqutaasussanngorlugit.

Naalagaaffeqatigiinneq nukittorsarneqassaaq aamma kiffaanngissuseqarnitta tunngavia. Savalimmiunik Danmarkimillu suleqateqarneq allisarneqassaaq aamma annertuumik ingerlatsinitsinerput qularnaassavarput bloktilskudip saniatigut taamatullu nunarsuarmioqatigiit akornanni oqaasissaqarnerulernissarput. Naalagaaffeqatigiit qularnaassavaat naalagaaffittut attaveqatigiinnerput, killeqarfinnik illersuineq aamma aalisarnermi nakkutilliineq kiisalu sakkutooqarnikkut qularnaarutissavaatigut. Suleqatigiissitsisuni isumaqarpugut Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq Naalagaaffeqatigiinnit aamma ilaqutariinnermi qilerutinit pilersinneqassasoq - taamatullu aamma Kalaallit Nunaat Naalagaaffeqatigiinnerup oqaluttuarsartaanik pilersitseqataassaaq aamma inuit najugaqartut oqaluttuassartaannik.

Suleqatigiisitsisuni kissaatigaarput Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kiisalu Sakkutooqarfiup qanittumik ataqqeqatigiillutillu suleqatigiissasut aamma Folketingi annerusumik suleqatigineqassasoq nunanut allanut pissutsit pillugit. Kalaallit Nunaanni inuinnarnik pilersuinermi, umiarsuakkut angallannermi aamma ajunaarnersuaqarsinnaaneranut upalungaarsimaneq eqqarsaatigalugu periarfissanik nutaanik iluaqutissarsivigisinnaasatsinnik ujaasiniarpugut taamatullu aamma Sakkutooqarfinni ilinniarfissanik nutaanik pilersitsiniarpugut aamma Issittumi imarsiornermut ilinniarfimmik pilersitsinikkut. Danmarkimut atanerput piuinnassaaq aamma eqqisseqatigiisitsiniartunut ilaaginnassaagut eqqisseqatigiittuarnissamut suliniutinik aamma ujarlerluta.

Samarbejdspartiet vil udbygge lufthavne i Ilulissat samt Nuuk og beholde anlægget i Narsarsuaq. Vi vil omdanne Kangerlussuaq til lokal lufthavn, og dermed ikke længere atlantlufthavn. Sydgrønland har ikke brug for ny lufthavn, men derimod nye veje og en enkelt færgeforbindelse, der tilsammen vil skabe bedre og billigere transportmuligheder.

Samarbejdspartiet ønsker et flersproget samfund der er inkluderende i tanke og handling. Derfor skal vi også anerkende den sproglige diversitet og respektere hinandens sproglige kompetencer. Alle skal have ret til at deltage og blive hørt i samfundet uanset sprog. Folkeskolens fundament skal være undervisning i både grønlandsk, dansk og engelsk og sprogforskningen skal opprioriteres.

Samarbejdspartiet ønsker en væsentlig styrkelse af sundheden ved at udnytte de muligheder der findes i rigsfællesskabet. Vi ønsker en udvidet behandlingsgaranti ved flere sygdomme end vi har i dag og vi ønsker en styrkelse af personalet i sundhedsvæsenet. Vi ønsker at en bedte velkomst og integrationspolitik skal styrke fastholdelsen af kvalifceret arbejdskraft i sundhedssektoren.

Børn er vores fremtid og folkeskolen skal styrke deres selvværd. Yngstetrinnet i folkeskolen skal styrkes fordi det er der fundamentet for hele barnets liv lægges. Vi ønsker at børnene kommer ud fra folkeskolen med en følelse af glæde og lyst til at vende tilbage til skolen. En folkeskole der kan tilfredstille børns kreative behov er en skole der lader børn udforske deres egne idéer og giver dem kompetencen til at realisere dem. Grønlands største rigdom ligger ikke under havet ej under jorden. Vor største rigdom og fremtid ligger i vor børns sind, og folkeskolen er den ideelle platform til at forstærke børns indre kreative stemme.

Udsatte børn og unge har brug for hjælp nu. Det er et af Samarbejdspartiets allerstørste indsatsområder. Det må og skal lykkes indenfor denne generation, at få vendt skuden. Vi er ambitiøse med det, men børn og unge har brug for hjælp i dag. Her er vore bud.

Brødtekst.

Vi bør tilgodese nye virksomheder, slanke og effektivisere administrationen i det offentlige, og tænke nyt i vore selvstyre-ejede og nettostyrede virksomheder.
Vi bør gør det lettere for erhverv og privatpersoner at bruge sine egne penge – det kommer vores samfund til gode.
Det aller, allerførste vi skal have fokus på er:
Sociale ydelser og trækning i ydelser. Det. Skal. Kunne. Betale. Sig. At. Arbejde.
Vi skal holde op med at skræmme vor selvbærende del af befolkningen væk.
Pensionister skal have lov at arbejde.