Kinguaassiutitigut atornerluineq inatsisiliorneq

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisip aamma Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermut inatsisip (Kinguaassiuutitigut pinerluuteqartarnerit il.il.) allanngortinnissaat pillugit inatsisissatut siunnersuummut missingiummut Namminersorlutik Oqartussat isumaqataanissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut (Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq) Atornerluinermut akiuiniarnermi ukiukkaartumik ilinniartitsineq Nuannerluinnarpoq takullugu kinguaassiutitigut pinerluttarnerit eqqarsaatigalugit eqqartuussinermut inatsit kiisalu Paasisaqarusukkuit

Asanneruttoq immerlisi

Advarsel: Heavy read. Possible trigger content. Tallimanngormat siullerpaamik toqqaannanngikkaluamik attorneqaatigisannik imminut toquttoqarmat eqqarsaatigisimavara qanoq allassanerlunga. Politikkimi allannissaq ajornaatsuaraavoq aamma aaqqiissutissat takusinnaanissaat taamatullu aningaasat allamut atorneqarnissaannut kissaatinik nalunaaruteqarnissaq nalorninanngilaq. Ajornarnerpaavoq inuttut oqaaseqarnissaq. Minnerunngitsumik uannut. Sapaatip akunnerata naanerani inuk ilisarisimasara imminut toquppoq. Paasisaqarusukkuit

Meeqqanut persuttaasarneq pillugu paasissutissiisoqarnerusarli

2016-mi 4445-mi nappaatipalaanit tunillanneqarput. Taakkunannga 62- t 14-t inorlugit ukioqarput! 62-nit arfineq-marluk meeraapput tallimat qulingiluallu akornanni ukiullit. Meeqqat arfinillit tallimaniik qulingiluanut ukiullit klamydiarput aamma alla meeraq tallimat qulingiluallu akornanni ukiulik gonorrerpoq. Suliat meeqqat nappaatipalaarnerannut tunngasut amerliartorput.Naluara kiisami paasineqartalernerat imaluunniit paasiniaallaqqissisimanerput Paasisaqarusukkuit

Mittarfiit: Takorluuinerusariaqarpugut

Kangerlussuaq dollarimik ataatsimik akilerlugu pivarput Kangerlussuaq qanga angallanikkut inissisimalluarallarmat aamma eqqatsinni sillimanissamut ikorfartueqataanissarput pillugu. Mittarfik pissutigalugu Danmarkimit ukiut tamaasa aningaasanik pisarpugut aserfallattaaliinermut sulisullu akissarsiaannut atugassanik, ajoraluartumilli aningaasat taakku Naalakkersuisut kingoraattaattut allanut atorfissarinngisaannut atortarsimavaat. Taamaattumik Kangerlussuup aserfallattaalinissaanut malinnaasinnaajunnaarsimavugut. Taamaattumik ullutsinni nunarsuarmioqataasutut Paasisaqarusukkuit

Kalaallit Nunaanntu motorcykkilinik eqqussisinnaanngornissaq – inerteqqut peerlugu

Kalaallit Nunaanntu motorcykkilinik eqqussisinnaanngornissaq – inerteqqut peerlugu Suleqatigiissitsisuni isumaqarpugut Kalaallit Nunaannut motorcykkilinik motorcrosserinillu eqqusseqqusinnginneq atorunnaarsinneqartariaqartoq. Qanoq sukkatigisumik ingerlasinnaanissaat malittarisassiuunneqarsinnaavoq aamma ukiup qanoq ilinerani sunik malittarisassaqassanersoq oqaloqataaffigerusupparput. Aamma oqaloqataaffigerusupparput sumi atorneqarsinnaassanersut aamma sumiiffinni illulinni atorneqarsinnaassanersut il.il. Uanili apeqqummi inuit kiffaanngissuseqarnissaat pingaarnersaavoq Paasisaqarusukkuit

Peqatigiiffiit – assannut ikiuuttunut ikorfartortit

Oqartussaaffiit nukinnik piginnaanernillu amingaateqarmata akisussaaffiit tamarmik naammattumik sukkassusilimmik naammassineqarsinnaanngillat, naammattumik pitsaassusilimmik imaluunniit naammattunik piginnaanilinnit. Taamaattumik Tillie Martinussenip sulissutiginiarpaa peqatigiiffiit aaqqissuunnissaat ullumikkumut naleqqiullugu ikiuunnerusalerniassammata, oqartussaaffiit ikiorlugit akisussaaffimminni sulianik ingerlatsinerminni, iluamik naammassisaqarsinnaanngimmata. Tilllie Martinussen, Suleqatigiissitsisut sinnerlugit qinigasanngortittoq isumaqarpoq allaqqussinnaanngitsoq. Kalaallit Nunaanni peqatigiiffippassuaqarpoq Paasisaqarusukkuit

Inuussutissarsiutinut ilinniarfiit kemi/fysikimilu ilisimasaat naammanngillat

Inuussutissarsiutinut ilinniarfinnut ajornartorsiutaavoq fagini ataqatigiissaagassani piginnaasatigut ajornartorsiuteqartarneq soorlu kemimi fysikimilu, amingartumik atuartitsissutigineqanngikkunik atuartitsissutigineqanngisaannarmata. Ilinniarnissamut aamma faginut taakkununnga ilisarititsinissamut pingaaruteqarpoq, ilinniartitsisoqarnissaq faginut taakkununnga immikkut ilinniartitsinissamut ilinniarsimasunit. Ukiumi siullermi atuartut ilitsoqqussaralugu oqaasii atortariaqarput.  Kingullermut tunngavilersuutaavoq, fagit pineqartut tunuaniimmat timitaqanngitsumik ilinniartitsineq taamaattumik aamma Paasisaqarusukkuit

Suleqatigiissitsisut isumaqarput nuna tamaat sullisissagipput.

Suleqatigiissitsisut isumaqarput nuna tamaat sullisissagipput.  Ineriartorneq unitsissinnaanngilarput, siunissamilu illoqarfiitpingaarnissaanni innuttaasut suli amerlanerulersussaapput. Tamanna ima isumaqarpoq, inissiat amigaataareeqisut suliamigaataanerulissapput. Kommunit akornanni nalimmassaanermik aaqqissuussinikkut, kallerup innerata akiatigut, imikkut aamma kiassarnikkutangallannerullu tungaatigut naak nunap sinneraniittutpaasisinnaagaluarlutigit, nunap immikkoortui allat assigalugitpolitikkikkut assiganik maluginiarneqanngilagut. Tammailiuuseqarfigissavarput Inissiat ineqarfigineqarsinnaasariaqarput, oqoqanngitsut, akimutnaleqquttumut kikkullu tamarmik inissaqartariaqarput. Nuna tamakkerlugu politikki nunap innuttaanutnaapertuuttariaqarpoq. Aamma innuttaasunut 17.000-inut Nuummi najugalinnut. Arlaannaalluunniit oqulimmi inissianiluisateriaannarni, ilaquttamini, ikinngutimi imaluunniitilisarisimasamini ineqartariaqanngilaq, ajoraluartumilli illoqarfiitpingaarnersaanni innuttaasut ilaannut piviusoq taama ippoq. Inissianik attartortitsisarnermut inatsisit pitsaanerusut attartortutattartortitsisullu pitsaanerusumik illersorpaat, privaatinutinissialialiorniarnermi allaffissunnginneruneq, pitsaanerusumikneqerooruteqartarneq kiisalu inissianut aningaasaliissutinikpitsaanerusumik agguaassisarneq nuna tamakkerlugunaammassisariaqakkagut. Suleqatigiissitsisut nuna tamaat sulissunniarpaat. Aamma Nuuk ilanngullugu. Siunnersuutisi isummasilu tusarusunnaqaat, internetikkutnittartagarput uani alakkaruk: www.sulesam.gl.

Meeqqat Inuusuttullu:

Meeqqanut inuusuttunullu immikkut sullissivissanik  kommunini tamani pilersitsisoqassaaq Namminersorlutik Oqartussat tapiiffigisassaannik. Suliat meeqqanut inuusuttunullu navianartorsiortunut tunngasut sukkassutsit pingasut atorlugit suliarinqartassapput: * Suliap tiguneraniit akunnerit 24-t ingerlareerpata sullissinermi alloriarneq siulleq naammssineqareersimasassaaq * Akunnerit 72 -t ingerlanerini iliuusissatut pilersaarutaagallartoq naatsoq naammassineqarsimassassaaq nangeqqitassanngorlugu. * Paasisaqarusukkuit

Nunani allani aningaasaliisartut aningaasaateqarfiit qaaqqutigit – SISA suneqassanngilaq

Nunatsinni illunik amingaateqarpugut. Tamatumunnga pissutaavoq ineqarnermut  ukiorpassuarni kukkusumik politikkeqarsimaneq, kiisalu pissaanermik tigumminninnikuusut nunatsinni sanaartornernut aningaasaliinissamut tamakkiisumik aqutsivallaarusussimanerat nunatsinni oqimaaqatigiinnginnermik annertuumik pilersitsisimavoq; illoqarfiit annerit alligaluttuinnarnikuupput uffa nunaqarfiit illoqarfiillu minnerit nilliasut: “Inuerusaasoqarpoq!”   Inuerussaanermut taamaattumut pissutaavoq sanaartortoqartarmat najukkani taamaallaat ineriartornissamut periarfissaqartuni. Illut Paasisaqarusukkuit