Democracy-building atussappat suliffeqarneq ammasuusariaqarpoq

Suleqatigiissitsisuni arlaleriarlunga oqaatigisarparput sulisussanik amingaateqartugut. Suliffeqarneq matoqqalluinnartoq iluatsitsiviunngisaannarpoq nunami inukittuaqqami Kalaallit Nunaatut ittumi. Paarlattuanik ineriartorneq unissaaq. Avataaneersunik sulisussanik pisariaqartitsivugut piginnaaneqarluartunik – AAMMA. Inuutissarsiortut, atuarfiit, paaqqinnittarfiit, peqqinnissaqarfik il.il. ukiorpassuanngortuni sulisussanik amingaateqartuarput uangut sulisussanik ilinniartitsinitta nalaani. Suliffeqarneq ammasoq aamma unammillersinnaasoq pilersinngikkutsigu allatut Paasisaqarusukkuit

Vittu, meeqqat kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasut imatut ikiorneqanngillat!

2016-mi meeqqat 4445 nappaatipalaanik tunillanneqarsimapput. Taakkunannga 14-t inorlugit ukiullit 62-t. 62-init taakkunannga arfineq-marluk tallimat qulingiluallu akornanni ukioqarput. Meeqqat tallimat qulingiluallu akornanni ukiullit arfinillit klamydiaqartut paasineqarpoq taamatut ukiulik ataaseq gonorrimik tunillanneqarsimavoq. Ajoraluartumik 2016-mi kisitsisit kisimik nalunaarsorneqarsimapput allalli kingorna atornerlunneqarsimasinnaasut nalunaarsorneqarsimanngillat.  Qanoq Paasisaqarusukkuit

Sulisussanik pisariaqartitsineq – inatsisit allanngortinnissaat pisariaqarpoq

Suliartorusuttunik mattussisarnerup ajornartorsiutaanera suleqatigiissitsisuni arlaleriarluta uparuartarnikuuarput tassunga atatillugu kinaassutsimik ingasattajaarluni illersuinerujussuaq qalliummat taamaakkaluartoq peqataanik pipallattumik aalajangiisarpugut soorlu assersuutigalugu mittarfiliortiternissamut tunngatillugu. Suleqatigiissitsisuni arlaleriarluta sulisussanik amingaateqarnerput uparuartarnikuuarput. Sulisussanik akileraartartussanillu amerlanerusunik pissarsinngikkutta siuariartulernavianngilagut, siuariartornermi pisariaqarpoq mittarfiliassat akissaqartissagutsigit. Killeqarfiit matuneqartarneri kusanartumik kinguneqanngisaannartussaapput nunani inukittuaqqani Paasisaqarusukkuit

Apeqquteqaat aallaavigalugu Inatsisartuni oqallisissatut siunnersuut, nunatsinni sulisussaaleqisalernerup anigorniarnissaa qanoq iliorluta aaqqissavarput?

UKA2018/153 Tillie Martinussen Apeqquteqaat aallaavigalugu Inatsisartuni oqallisissatut siunnersuut, nunatsinni sulisussaaleqisalernerup anigorniarnissaa qanoq iliorluta aaqqissavarput? (Inatsisartuni ilaasortaq Múte Bourup Egede, Inuit Ataqatigiit)   Qujanaq manna apeqquteqaat aallaavigalugu Inatsisartuni oqallisissatut siunnersuut qaqinneqarmat. Ilumoorpoq suliffissaaleqisunik nalunaarsuisarnerput pisariusinnaammat. Siullermik ilisimaneq ajorparput soorlu siunnersuuteqartup oqallisissiaini Paasisaqarusukkuit

Namminersorlutik Oqartussat tatigisinnaavagut?

Isumaqatigiinniartarnernut immikkoortup ulluni makkunani ukiunilu makkunani  pakatsinaqisumik aqunneqarnertoq takuarput. Perorsaasut socialpædagogillu ilungersorput ulluni naliginnarni inuunertik ataqatigiisinniarlugu aamma peqatigiiffimmik akiuulluarnerulernissaa anguniarlugu, perorsaasut sullivinnut allanut qimarrammata. Ilungersoqaaq ullullu tamaasa meerartagut paaralugit. SIK-p isornartorsiorpai – pissusissamisoortumik – politikerit pingaarnersiueriaasiat aamma neqeroorutaat appasilluinnartut. Peqqinnisaqarfimmi Paasisaqarusukkuit

Akerliussutsimik takutitsinut oqalugiaat

Maaneeqqatigiippugut uummatitsinni anniaateqaratta. Annaasaqarnikuugatta. Inuuneq toqqaratsigu. Inunnik isumaginninnermi sukumiisumik iliuuseqartoqartariaqarpoq. Ikioqatigiittariaqarpugulli aamma. Qulliit kuupput. Uummativut attortisimapput. Assammik isaassinissaq artornarpoq. Maaniinneq artornarpoq. Pisariaqarporli. Illit- pisariaqarputit. Illit- maaniittutit aamma illit kisimiillutit allamiittutit. Tamatta immitsinnut pisariaqartippugut, tamavitta. Immitsinnut iliuuseqaqatigiissinnaaqaagut. Qinngarsuineq – aamma ersiortitsinerusoq Paasisaqarusukkuit

Ineqarnermut tapi pillugu unamminartut iluarsinissaannut siunnersuut

Sooq siunnersuut taanna saqqummiupparput? Taamaaliorpugut ataqatigiissaarinermi ajornartorsiutit suli iluarsineqarnikuunngimmata. Qinersisartut arlallit saaffiginikuuaatigut oqaatigalugu sulerusukkaluarlutik piffissalli ilaannaani imaluunniit qajassuuttariaqartunut suliassiissutinik suliaqarusukkaluarlutik, pissutigalugu innarluuteqarnertik imaluunniit sanngiitsuunertik, sulisartuunermulli uterusupput sulillutik sapinngisartik naapertorlugu. Napparsimasut nungullarsimasullu sulissanngillat, kissaatiginngikkunikku. Inooqatigiinni ajutuuinnissami ikiuutissat tamanut atuutissapput – pisariaqartitsisut Paasisaqarusukkuit

Avatangiisinut asattuussinerusumik nutaajunerusunillu biileqalernissaq

Kalaallit Nunaanni landskassemiit aningaasanik atuinerulersinnaanissamut biilit sarfatortut hybriusullu aallerfiussanngillat. Qularnanngilaq taakkuninnga tunisinerit ikilissammata, maannami inuiaqatigiit biilinik sarfatortunik atuinissamut suli piareersimanngillat. Akitsuut maanna Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu ataatsimiititaliaani ilaasortaaffigisatsinni suliarineqaleruttorpoq, oqaatigissavarpullu akitsuutip pipallagaasup piviusunngunnginnissaa sorsuutigissagatsigu. Inussutissarsiuutit avatangiisinut asattuussinerunissaannik biilinillu nutarterinissaannik piumasaqarfigisinnaanngilagut kinguninngualu akitsuummik Paasisaqarusukkuit

Kinguaassiutitigut atornerluineq inatsisiliorneq

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsisip aamma Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermut inatsisip (Kinguaassiuutitigut pinerluuteqartarnerit il.il.) allanngortinnissaat pillugit inatsisissatut siunnersuummut missingiummut Namminersorlutik Oqartussat isumaqataanissaat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut (Isumaginninnermut Inatsisinillu Atuutsitsinermut Naalakkersuisoq) Atornerluinermut akiuiniarnermi ukiukkaartumik ilinniartitsineq Nuannerluinnarpoq takullugu kinguaassiutitigut pinerluttarnerit eqqarsaatigalugit eqqartuussinermut inatsit kiisalu Paasisaqarusukkuit

Asanneruttoq immerlisi

Advarsel: Heavy read. Possible trigger content. Tallimanngormat siullerpaamik toqqaannanngikkaluamik attorneqaatigisannik imminut toquttoqarmat eqqarsaatigisimavara qanoq allassanerlunga. Politikkimi allannissaq ajornaatsuaraavoq aamma aaqqiissutissat takusinnaanissaat taamatullu aningaasat allamut atorneqarnissaannut kissaatinik nalunaaruteqarnissaq nalorninanngilaq. Ajornarnerpaavoq inuttut oqaaseqarnissaq. Minnerunngitsumik uannut. Sapaatip akunnerata naanerani inuk ilisarisimasara imminut toquppoq. Paasisaqarusukkuit